1. Yihoowawu goynniya asati ufayttiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

TUMUKKA Yihoowa Markkati ufayttiya asa. Eti gubaaˈe shiiqotun, gita shiiqotuuninne issippe wodiyaa aattiyoosan ufayssan haasayoosonanne miiccoosona. Eti keehi ufayttiyoy aybissee? Eti “ufayttiya Xoossaa” Yihoowa eriyoogee, ayyo haggaaziyoogeenne A milatanawu baaxetiyoogee hegawu waanna gaaso. (1 Xim. 1:11, NW; Maz. 16:11) Ufayssawu Pultto gidida Xoossay nuuni ufayttanaadan koyees; qassi ufayttanaadan oottiya darobaa I nuussi immiis. *—Zaa. 12:7; Era. 3:12, 13.

2, 3. (a) Ufayssay aybee? (b) Ufayttiyoogee metiyaaba gidana danddayiyoy aybissee?

² Neeni shin, ufayttay? Neeni yaa gujja gujja ufayttana danddayay? Ufayssay “guuttaa ufayttiyoogaappe keehi hombbociyoogaa gakkanaashin asawu siyettiyaabaanne hegaa aggennaadan koyiyoogaara gayttida xayennan amarida wodiyaa takkiya woppaa” geetettana danddayees. Tumu ufayssay Yihooway anjjido ura hanotaa gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissees.  Gidoppe attin, ha wodiyan ufayttiyoogee metiyaaba gidana danddayees. Aybissi?

³ Siiqiyo uri hayqqiyoogaa woy bohettiyoogaa, woy aqo laggiyaappe shaahettiyoogaa woy ooso xayiyoogaa mala unˈˈissiya hanotati nuuni ufayttennaadan oottana danddayoosona. Hegaa bollikka, ubbatoo ooyettiyoogaa gaasuwan son sarotettay xayiyo wode, nunaara issippe oottiyaageeti woy issippe tamaariyaageeti baceessiyo wode, woy nuuni Yihoowayyo haggaaziyoogaa gaasuwan yedetettiyo woy qashettiyo wode ufayttiyoogee metana danddayees. Payyatettaa xayiyoogee, sahoy caddiyoogee woy unˈˈettiyoogeekka hegaadan oottana danddayees. SHin, “ufayttiyaanne A xallay wolqqaama” gidida Yesuus Kiristtoosi asay minettanaadaaninne ufayttanaadan oottiyoogan ufayttees. (1 Xim. 6:15, NW; Maa. 11:28-30) Yesuusi deriyaa bolli tamaarissido timirttiyan Seexaanaa alamiyan nuna unˈˈissiya paacee deˈishinkka nuuni ufayttanaadan maaddiya daro eeshshata yootiis.

4, 5. Nuuni waatidi ufayssaa demmananne naagana danddayiyoo?

⁴ Yesuusi issi keehi koshshiya qofaa koyro qonccissiis; I hagaadan giis: “Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta]; aissi giikko, saluwaa kawotettai etassa.” (Maa. 5:3) Nuuni nuussi ayyaanaaban aybi koshshiyaakko akeekiyoogaa waati bessiyoo? Ayyaanaabaa qumaa miyoogan, ayyaanaabaa nashshiyoogaaninne ufayttiya Xoossawu goynniyoogaa sinttayiyoogan hegaa bessoos. Nuuni yaatikko, nu ufayssay gujjana. Xoossay qaalaa gelidobay sinttappe polettanaagaa nuuni mintti ammanana. Qassi Xoossaa Qaalay yootiyo, tumuppe goynniyaageeti demmana ufayssiya hidootay nuna minttettana.—Tii. 2:13.

⁵ Yihoowaara dabbotaa minttiyoogee ufayttidi deˈanawu keehi koshshiyaaba. Kiitettida PHawuloosi ayyaanay denttettin hagaadan giis: “Godaara [Yihoowaara] intte de7iyo de7uwan ubba wode ufaittite; taani hagaa gujjadakka gais; ufaittite.” (Pili. 4:4) Nuuni he alˈˈo dabbotaa medhdhanawu, Xoossaa aadhdhida eratettaa demmana koshshees. Xoossaa Qaalay hagaadan gees: “Aadhdhida eratettaa demmiya urai, akeekaakka babaa oottiya urai anjjettidaagaa [woy ufayttiyaagaa]. I bana oiqqiyaageetussi de7o mitta; a mintti oiqqiya ubbatikka anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta].”—Lee. 3:13, 18.

6. Nuuni ufayttidi deˈanawu harabaa ay oottana bessii?

⁶ SHin, ufayttidi deˈanawu Xoossaa Qaalaa nabbabiyoogaa xalla gidennan, hegaa oosuwan peeshshana koshshees. Nuuni eriyoobaa oottiyoogee koshshiyoogaa Yesuusi hagaadan qonccissiis: “Intte hegaa eridi oottiyaabaa gidikko anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta].” (Yoh. 13:17; Yaaqooba 1:25 nabbaba.) Neeyyo ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttanawunne ufayttada deˈanawu koshshiya waannabay hegaa. SHin, nuuyyo ufayssaa xayssana danddayiya darobay deˈishin nuuni waanidi ufayttana danddayiyoo? Yesuusi deriyaa bolli tamaarissido timirttiyan kaallidi yootidobaa ane pilggoos.

7. Kayyottiyaageeti waani ufayttana danddayiyoonaa?

⁷ “Kayyottiyaageeti anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta]; aissi giikko, Xoossai eta minttettana.” (Maa. 5:4) ‘Kayyottiyaageeti waanidi ufayttana danddayiyoonaa?’ giidi issi issi asay qoppana danddayees. Yesuusi qoppidoy dumma dumma gaasuwan kayyottiyaageeta  ubbaa gidenna. Ha ‘wayssiya wodiyaa’ malaata gidida unˈˈissiya metuwan iita asaykka kayyottees. (2 Xim. 3:1) SHin, eti banttabaa xallan kayyottiyoogee eta Yihoowaara dabboyenna; yaatiyo gishshawu, hegee eti ufayttanaadan oottenna. Yesuusi banttawu ayyaanaaban aybi koshshiyaakko akeekiyaanne ayyaanaaban daganttiyaabay darido gishshawu kayyottiya asatubaa qoppennan aggenna. Eti bantta nagaraanne asaa nagaraa gaasuwan gakkida keehi azzanttiyaabaa akeekennan waayi aggana. Wozanappe kayyottiya he asata Yihooway akeekees; qassi I eta ayyaanaaban ufayssiyoogan minttetteesinne anjjees; hegaa bollikka, I etawu merinaa deˈuwaa immana.—Hizqqeela 5:11; 9:4 nabbaba.

8. Ashkke gidiyoogee ufayttanawu waati maaddiyaakko qonccissa.

⁸ “Ashkketi anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta]; aissi giikko, eti sa7aa laattana.” (Maa. 5:5) Ashkke gidiyoogee ufayttanawu waati maaddana danddayii? Asay tumaa eridi laamettees. Eti kase meqettaa iitata, ooyettiyaageetanne godatiyaageeta gidana danddayoosona. SHin eti haˈˈi “ooratta meretaa” maayidosona; qassi “maarotettaa, qaretaa, kehatettaa, [bantta] huuphiyaa kaushshiyoogaa, ashkketettaanne danddayaa” bessoosona. (Qol. 3:9-12) Hegaappe denddidaagan, eti haˈˈi saruwan, siiquwaaninne ufayssan deˈoosona. Hegaa bollikka, eti ‘saˈaa laattanaagaa’ Xoossaa Qaalay yootees.—Maz. 37:8-10, 29.

9. (a) ‘Ashkketi saˈaa laattiyoy’ ayba hanotaanee? (b) ‘Xillobaa namisettiyaageetinne saamettiyaageeti’ ufayttana danddayiyoy aybissee?

⁹ ‘Ashkketi saˈaa laattiyoy’ ayba hanotaanee? Yesuusa kaalliya, ayyaanan tiyettidaageeti kawonne qeese gididi saˈaa hariyo wode saˈaa laattoosona. (Ajj. 20:6) SHin, saluwaa beenna miilooniyan qoodettiyaageeti wottiyoobi baynnaageeta gididi saˈan merinawu saruwaaninne ufayssan deˈiyoogan saˈaa laattana. ‘Xillobaa namisettiyoonne saamettiyo’ gishshawu ufayttiyaageeti he asata. (Maa. 5:6) Xillobawu ayyaanaaban namisettiyoonne saamettiyo koshshay ooratta alamiyan kumana. (2 PHe. 3:13) Xoossay wurssettan iitatetaa xayssiyo wode, makkalaaninne nagaran xillotu ufayssay kaseegaadan mule xayenna.—Maz. 37:17.

10. Maariyoogaa giyoogee woygiyoogee?

¹⁰ “Maariyaageeti anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta]; aissi giikko, Xoossai eta maarana.” (Maa. 5:7) Ibraawettuwan maariyoogaara gayttida qaalaa birshshettay “siiqiyoogaa, . . . qarettiyoogaa” giyoogaa. Hegaadankka, Giriiketto qaalay hara urawu qarettiyoogaarakka gayttidaba. SHin, maariyoogee qarettiyoogaa xalla gidenna. Geeshsha Maxaafan, hegee maarotan oottiyooban qaretaa bessiyoogaara gayttidaba.

11. Samaariyaa bitaniyaabaa leemisuwaappe nuuni maarotaabaa ay tamaarana danddayiyoo?

¹¹ Luqaasa 10:30-37 nabbaba. Yesuusi Samaariyaa bitaniyaabaa yootido leemisoy maarotaa bessiyoogaa giyoogee woygiyoogaakko loyttidi qonccissees. Samaariyaa bitanee wozanappe qarettiyoogaaninne maarotan, qohettida ura woppissiyaaba oottiis. He leemisuwaa yooti simmidi Yesuusi, “Baada neenikka hegaadan ootta” yaagiis. Yaatiyo gishshawu, hagaadan nuna oychchana danddayoos: ‘Taani hegaadan oottiyaanaa? Qarettiya Samaariyaa bitanee oottidoogaadan taani oottiyaanaa? Taani waayettiyaageetuyyo maarotaanne kehatettaa bessiya loˈˈobaa oottana danddayiyaanaa? Leemisuwawu, cimida Kiristtaaneta, amˈˈetanne ayyaanaaban aaway baynna naata maaddana danddayiyaanaa? Taani unˈˈettidaageeta “minttettanawu” kasetana danddayiyaanaa?’—1 Tas. 5:14; Yaaq. 1:27.

12. Nu maariyoogee nuussi waati ufayssaa demissii?

 ¹² Gidoppe attin, maariyoogee waati ufayssaa demissii? Nuuni haratussi maarotaa bessiyo wode, immiyoogan ufayttoos. Hegaa bolli, nuuni Yihoowa ufayssiyoogaa eroos. (Oos. 20:35; Ibraawe 13:16 nabbaba.) Maarotaa bessiya ura Yihooway “a naagidi, paxa wottees. Inne biittaa bollan anjjettidaagaa” woy ufayttiyaagaa gidanaagaa Kawuwaa Daawiti yootiis. (Maz. 41:1, 2) Nuuni haratussi maarotaanne qaretaa bessikko, nuuni Yihoowa maarotaa demmananne merinawu ufayttana.—Yaaq. 2:13.

13, 14. “Wozanaa geeshshati” ufayttiyoy aybissee?

¹³ Yesuusi, “Wozanaa geeshshati anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta]; aissi giikko, eti Xoossaa be7ana” yaagiis. (Maa. 5:8) Nu wozanay geeshsha gididi deˈanaadan, nuuni gawaa geeshsha gidana bessees; qassi geeshshabaa amottana bessees. Nuuni Yihoowawu goynniyo goynoy geeshsha gidanaadan nuuni qoppiyooban geeshsha gidana koshshees.—2 Qoronttoosa 4:2 nabbaba; 1 Xim. 1:5.

¹⁴ Wozanaa geeshshati “bantta maayuwaa geeshshi meecciyaageeti anjjettidaageeta” woy ufayttiyaageeta giya Yihoowa xeelan geeshshaanne ufayttoosona. (Ajj. 22:14) Eti ‘bantta maayuwaa geeshshi meecciyoy’ ayba hanotaanee? Tiyettida Kiristtaaneti Yihoowa sinttan geeshsha gidiyoogan ‘bantta maayuwaa geeshshi meeccidosona,’ qassi etawu hayqqenna deˈoy imettananne eti saluwan merinawu ufayttidi deˈana. Saˈan merinawu deˈanawu hidootiya zaway baynna daro asaykka Xoossaara dabbotidi A sinttan geeshsha gididi deˈana danddayees. Eti haˈˈikka ‘bantta maayuwaa Dorssaa suuttan meeccidi booxissoosona.’—Ajj. 7:9, 13, 14.

15, 16. Wozanaa geeshshati waati “Xoossaa be7ana” danddayiyoonaa?

¹⁵ SHin, “ooninne [Xoossaa] be7idi paxa” deˈennaba gidishin, wozanaa geeshshati waatidi ‘Xoossaa beˈiyoonaa’? (Kes. 33:20) “Beˈiyoogaa” giyo Giriiketto qaalay “qofan beˈiyoogaa, akeekiyoogaa, eriyoogaa” geetettana danddayees. Xoossaa bantta ‘wozanan beˈiyaageeti’ tumuppe A eriyaageetanne A eeshshaa nashshiyaageeta. (Efi. 1:18) Yesuusi Xoossaa eeshshaa wotoy baynnan bessido gishshawu, “Tana be7ida urai Aawaakka be7iis” yaagiis.—Yoh. 14:7-9.

¹⁶ Tumu goynuwaa goynniyaageeti Xoossaa eriyoogaa bolli I etawu oottiyoobaa akeekiyoogan “Xoossaa be7ana” danddayoosona. (Iyy. 42:5) Qassi geeshsha gididi deˈanawunne ayyo ammanettidi haggaazanawu baaxetiyaageetussi Xoossay immana maalaalissiya anjjuwaa eti ubbatoo bantta ‘wozanan beˈoosona.’ Hayquwaappe denddida tiyettidaageeti saluwan bantta woytuwaa ekkiyo wode Yihoowa beˈana.—1 Yoh. 3:2.

17. Sigettiyaageeti ufayttiyoy aybissee?

¹⁷ Yesuusi kaallidi hagaadan giis: “Sigettiyaageeti anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta].” (Maa. 5:9) Nuuni haratuura kasetidi sigettiyo wode, ufayttana danddayoos. Erissiyo ashkkaray Yaaqoobi hagaadan giis: “Xillotettaa aifee sarotettaa oottiyaageeti sarotettan zerido zerettaappe beettiis.” (Yaaq. 3:18) Nuuni gubaaˈiyan woy son issi uraara walaqettiyo wode, sigettanaadan Xoossay maaddana mala woossana danddayoos. Yaatiyo wode, Yihooway neeyyo ba geeshsha ayyaanaa immana, hegee neeni Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshaa bessanaadan maaddana, qassi neeni keehi ufayttana. Kasetidi sigettiyoogee keehi koshshiyoogaa Yesuusi hagaadan giidi qonccissiis: “Hegaa gishshau, neeni yarshshiyoosan yarshshishin, ne ishaa naaqqidobai neeyyo hegan hassayettikko, ne yarshshuwaa he sohuwankka yeggabayada ba; kasetada ne ishaara sigettaichcha; hegaappe guyyiyan yaada, ne yarshshuwaa yarshsha.”—Maa. 5:23, 24.

18, 19. Kiristtaaneti yedetettikkonne eti ufayttana danddayiyoy aybissee?

¹⁸ “Intte tana kaalliyo gishshau, asai intttena boriyo wodenne waissiyo wode, qassi intte bolli iitabaa ubbaa wordduwan haasayiyo wode, intte anjjettidaageeta [woy ufayttiyaageeta].” Yesuusi giidobay woygiyoogee? I gujjidi hagaadan giis: “Intteyyo saluwan gita woitoi de7iyo gishshau, ufaittite; hashshu giite; aissi giikko, asai intteppe kase de7ida hananabaa yootiyaageetakka hegaadan waissiis.” (Maa. 5:11, 12) Kiitettidaageeta bukkidi sabbakennaadan azazido wode, eti “yaa7aappe ufaittiiddi kiyidosona.” Waraa seelay eta ufayssibeennaagee qoncce. SHin, “Yesuusa sunttaa gishshau, eti kauyyanau bessiyoogaa Xoossai qoppido gishshau,” eti ufayttidosona.—Oos. 5:41.

¹⁹ Ha wodiyan, Yihoowa asay Yesuusa sunttaa gishshawu waayettiyo wode woy eta wolqqaama metoy gakkiyo wodekka ufayssan genccoosona. (Yaaqooba 1:2-4 nabbaba.) Kiitettidaageetuugaadan, nuunikka gakkiya waayiyan ufayttokko. SHin, nuuni metoy gakkiyo wode Xoossawu ammanettidi deˈikko, minnidi genccanaadan Yihooway nuna maaddana danddayees. Leemisuwawu, Naase 1944n, huqqunniya haaruwaa sunttati ishaa Henrik Dornikanne A ishaa asaa issippe gurddiyo kambbiyaa yeddidosona. Gidoppe attin, yedettiyaageeti hagaadan giidosona: “Aybanne oottanaadan eta ammanttana danddayettenna. Eti bantta ammanuwaa gishshawu hayqqiyoogan ufayttoosona.” Ishaa Dorniki hagaadan giis: “Taani ta haymaanootiyaappe denddidaagan hayqqanawu koyana xayikkonne, Yihoowawu ammanettiyo gishshawu xalada bonchchuwan waayettiyoogan taani ufayttaas. . . . Minttada woossidoogee taani Yihoowakko shiiqanaadan oottiis; qassi I taani ammanettiyo Zemppo gidiis.”

20. ‘Ufayttiya Xoossawu’ haggaaziyoogan nuuni ufayttiyoy aybissee?

²⁰ Haymaanootiyaappe denddidaagan yedettishin, son eqqettishin, sahettiiddi woy ceegatettay deˈishinkka, “ufayttiya Xoossay” nashshiyo wode nuuni ufayttana danddayoos. (1 Xim. 1:11, NW) “Worddotenna Xoossai” nuussi immido alˈˈo hidootaa gishshawukka nuuni ufayttoos. (Tii. 1:2) Yihooway ba gelido qaalaa poliyo wode, ha wodiyan deˈiya metuwaa mule hassayokko. Mati yaana Gannatiyan Yihooway nuuyyo immana anjjuwaa qoppanawukka danddayokko. He wode nu ufayssawu zawi baynnaagee qoncce. Ee, nuuni “sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana.”—Maz. 37:11.