Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Ta Kawotettay Ha Alamiyaa Bagga Gidenna

Ta Kawotettay Ha Alamiyaa Bagga Gidenna

“Taani tumatettaayyo markkattana gishshau yelettaas; qassi hegaa gishshau, ha sa7aa yaas.”—YOH. 18:37.

MAZAMURE: 15, 74

1, 2. (a) Alamee waanidi keehi shaahettiiddi deˈii? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni zaarana oyshati awugeetee?

AWUROOPPAN tohossa baggan deˈiya issi michchiyaa kase bana gakkidabaa hassayada, “Taani naatettaappe doommada naaqo xallaa beˈaas” yaagaasu. Gujjadakka hagaadan gaasu: “Yaatiyo gishshawu, ta biittaa aysuwaa polotikaa eqettaas, qassi daroti laamiyaa ehiyaabadan xeelliyo qofaa kaafaas. Ubbakka deriyaa shabbiriya issuwawu daro layttawu laggetto gidaas.” Afirkkan tohossa baggan deˈiya ishaykka kobabi woga gididabadan kase xeellees. I, “Taani kase ta zaree hara ubbaappe aadhdhees gaada qoppays, qassi polotikaa dirijjitiyan gelaas” yaagiis. Gujjidikka hagaadan giis: “Nuna eqettiyaageeta, haray atto nu zare gididi hara polotika dirijjitiyaa kaafiyaageetakka gidin tooran caddidi woranaadan nuna tamaarissidosona.” Giddo Awurooppan deˈiya issi michchiyaa, “Taani asa coo ixxays, qassi hara biittaa asa woy haymaanootiyan taappe dummatiya ura gidida oonanne keehi ixxays” yaagaasu.

2 Ha heezzu asati issi wode yootido he qofay ha wodiyan alamiyan aakki aakki biya qofaa bessiyaaba. Wolqqan laˈa kiyanawu baaxetiyo baaxee dariis, polotikaaban shaahoy minni minni bees, qassi daro biittan asay kare biittaa asata keehi ixxees. Geeshsha Maxaafan kasetidi odettidaagaadan, ha wurssetta gallassan deˈiya asay ubbay ‘sigettanawu’ eeno geenna. (2 Xim. 3:1, 3) Alamee keehi shaahettiyo wodiyan Kiristtaaneti bantta issippetettaa waatidi naagiyoonaa? Polotikaaban kobay darido koyro xeetu layttan Yesuusi issi yohuwaa waatidi oyqqidaakko pilggiyoogan nuuni darobaa tamaarana danddayoos. Ane ayfettiya ha heezzubata beˈoos: Yesuusi asaa shaakkiya aybiininne gelibeennay aybissee? Xoossaa asay polotikaaban oossinne exatana bessennaagaa I waatidi qonccissidee? Qassi haratu bolli kobaa denttiyoogee woga gidennaagaa Yesuusi nuna waati tamaarissidee?

LAˈA KIYANAWU BAAXETIYOOGAA YESUUSI WAATI XEELLIDEE?

3, 4. (a) Ayhudati Yesuusa wode naagidobay aybee? (b) He qofay Yesuusi erissiyo ashkkarata waatidi qohidee?

3 Yesuusi etawu sabbakido daro Ayhudati he wode Rooma haaruwaappe laˈa kiyanawu amottoosona. Bantta biittawu mishettiya Zelote giyo Ayhudati asay hegaadan qoppanaadan denttettidosona. Hegeetuppe daroti Galiila biittaa asa gidida Yihudaa qofaa kaallidosona. I koyro xeetu layttan darota balettida worddo masiyaa. Taarikiyaa eranchchay Jooseefesi he Yihuday “ba biittaa asay Roomatussi giiraa giiranawu maayido gishshawu eta yashshanchchata gi boridi kobabawu” denttettidoogaa yootiis. Roomati Yihudaa woridosona. (Oos. 5:37) Zelotetuppe amaridaageeti bantta halchchuwaa polanawu ubbakka kobaa denttidosona.

4 He panggatuppe hara coo asati Masee polotikaa asa gididi yaana giidi wozanappe naagidosona. Yaagiyoogee, eti Masee yiidi bantta biittaa bonchchissananne asaa hashiyaappe Roomatu qambbaraa denttana giidi qoppidosona giyoogaa. (Luq. 2:38; 3:15) Daroti Masee saˈan Israaˈeela biittan kawotettaa essana giidi qoppidosona. Yaatikko, hara biittan laalettida miilooniyan qoodettiya Ayhudati bantta biitti simmana. Xammaqiya Yohaannisi issi wode, “Yaanaagee neneeyye? Woi nuuni haraa naaganee?” yaagidi Yesuusa oychchidoogaa hassaya. (Maa. 11:2, 3) Yohaannisi Ayhudati hidootan naagiyo ubbabaa polanay hara urakkonne eranawu koyennan waayi aggana. Emaahuusa biiddi, hayquwaappe denddida Yesuusaara gayttida naaˈˈu erissiyo ashkkaratikka naagidobay polettibeenna. (Luqaasa 24:21 nabbaba.) Hegaappe simmin takkennan, Yesuusi kiittidoogeeti, “Godau, ha wodiyan Israa7eelatussi kawotettaa zaaruutee?” yaagidi A oychchidosona.—Oos. 1:6.

5. (a) Galiila biittaa asay Yesuusa kawoyanawu koyidoy aybissee? (b) Yesuusi eta qofaa waatidi suurissidee?

5 Masiyaabaa hegaadan naagiyoogee Galiila asay Yesuusa kawoyanawu koyanaadan oottidoogee erettidaagaa. Yesuusi haariyaakko A mali deˈenna giidi eti naagidoogaa qoppana danddayoos: I haasayawu keehi gooba, hargganchchata pattana danddayees, ubba qassi namisettidaageetussi miyoobaa immana danddayees. Yesuusi 5,000 gidiya attuma asata qumaa mizi simmidi, asay koyiyoobaa akeekiis. “Eti yiidi bana oiqqidi, wolqqan kawo oottanau haniyoogaa Yesuusi eridi, barkka deriyaa bolli naa77anttuwaa kiyiis.” (Yoh. 6:10-15) Wonttetta gallassi Galiila Abbaappe hefinttan, asaa koshshay guuttaa zarbbennan aggenna. He wode Yesuusi ba oosuwaa qommoy tumuppe aybakko cora asawu qonccissiis. I yiidoy he deriyaa ayyaanaaban goˈˈanaasappe attin ashuwaaban goˈˈanaassa gidenna. I etawu, “Merinaa de7o qumau . . . oottiteppe attin, samiya qumau oottoppite” yaagiis.—Yoh. 6:25-27.

6. Yesuusi saˈan polotikaaban sunttettanawu koyennaagaa waati qonccissidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

6 Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi, I Yerusalaamen saˈaa kawotettaa essana giidi bana kaalliyaageetuppe amaridaageeti naagiyoogaa akeekiis. I pawunddiyaa leemisuwaa yootidi, he qofaa suurissiis. He leemisoy “gita asi” woykko Yesuusi haahosaa biidi takkana koshshiyoogaa qonccissees. (Luq. 19:11-13, 15) Yesuusi alamiyaaban oossinne exatennaagaakka Rooma biittaa sunttatussi yootiis. PHenxxeniyaa PHilaaxoosi, “Neeni Aihuda kawoo?” yaagidi Yesuusa oychchiis. (Yoh. 18:33) Deriyaa ayssiya he bitanee Yesuusi asaa polotikaaban shabbirana danddayees giidi yayyennan aggenna. Yesuusi ba Kawotettay alamiyaa bagga gidennaagaa PHilaaxoosawu yootiis. (Yoh. 18:36) A Kawotettay saluwaagaa gidiyo gishshawu, I polotikaaban gelenna. I saˈan oottiyoobay ‘tumatettaayyo markkattiyoogaa’ gidiyoogaa PHilaaxoosawu yootiis.—Yohaannisa 18:37 nabbaba.

Ne wozanan neeni qoppiyoy alamiyaa metoyiyye Xoossaa Kawotettay? (Mentto 7 xeella)

7. Laˈa kiyanawu koyiyaageetuura aybiininne exatiyaaba milatennan aggiyoogee metana danddayiyoy aybissee?

7 Yesuusi ba oosuwaa akeekidoogaadan nuuni nu oosuwaa loytti akeekiyo wode, polotikaaban laˈa kiyanawu koyiyaageetuura aybiininne exatiyaaba milatennaadan naagettoos. Yaatiyoogee metennaba waayi gidana. Yuuyidi xomoosiya issi ishay, “Nu heeran deˈiya asay laamiyaa daroppe koyees” yaagiis. Gujjidikka hagaadan giis: “Asay ba biittaa siiqiyoogaa doommiis, qassi daroti polotikan laˈa kiyiyoogan hanotay giigana giidi qoppoosona. Nu ishantti Kawotettaabaa minni sabbakiyoogan bantta issippetettaa naagidoogee ufayssiyaaba. Eti naaquwaanne nuna gakkiya hara metuwaa xayssanaadan Xoossaakko xeelloosona.”

POLOTIKAABAN ASAA SHAAKKIYA YOHOTA YESUUSI WAATI OYQQIDEE?

8. Koyro xeetu layttan Ayhudatussi deexo gididabaa yoota.

8 Naaqoy darotoo asay polotikaaban seelettanaadan oottees. Giiray Yesuusa wode polotikaaban asay keehi oychchiyo yoho. Leemisuwawu, asay Rooma kawotettawu giiriyakkonne shaakkanawu eta mazggafiyoogee qommoora denttido Galiila Yihuday makkalanaadan denttettiis. Yesuusa timirttiyaa siyiyaageeta gujjin, Rooma haaruwan deˈiyaageeti biittaanne keettaa mala dumma dummabawu qaraxaa qanxxana koshshees. Qassi giiraa shiishshiyaageeti balibakkiyoogee asawu deexoy daranaadan oottiis. Giiraa shiishshiyaageeti carataa kessiyoosan banttassi maatay imettanaadan miishshan shammana danddayoosona; yaatidi shiishshiyo miishshaappe woriyaa ekkoosona. Yarkkon giiraa shiishshiyaageetu halaqay Zakkiyoosi asaappe wolqqan miishshaa ekkidi duretiis. (Luq. 19:2, 8) He wode daroti aagaadan oottennan aggokkona.

9, 10. (a) Yesuusa morkketi waatidi A Polotikaaban gelissanawu malidonaa? (b) Yesuusi zaaridobaappe ay tamaariyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Yesuusa morkketi I giiraaban issi baggawu exatanaadan oottidi A piriyan gelissanawu malidosona. Eti denttido giiray Rooma haaruwan deˈiyaageeti ubbay issi dinaariyaa dinaariyaa qanxxiyo giiraa. (Maatiyoosa 22:16-18 nabbaba.) Ayhudati he giiraa keehi ixxoosona. Hegee eti Rooma kawotettawu haarettiyoogaa bessiyaaba. ‘Heeroodisa bagga’ gidida, he yohuwaa denttida asati Yesuusi he giiray bessennaba giikko, asay makkalanaadan denttettees giidi A mootana danddayoos giidi qoppidosona. Qassi Yesuusi giirana koshshees giikko, A kaalliyaageeti Ayyo exatennan aggana danddayoosona.

10 Yesuusi giiraaban oossinne exatibeenna. I, “Qeesaaraagaa Qeesaarassi, Xoossaagaa Xoossaassi immite” yaagiis. (Maa. 22:21) Giiraa shiishshiyaageeti balibakkiyoogaa Yesuusi erees. SHin I keehi koshshiya yohuwaappe ba qofaa sherˈˈi oottanawu koyibeenna. Hegee tumuppe shemppissana Xoossaa Kawotettaa. Yaatiyoogan, I bana kaalliya ubbatussi leemiso gidiis. Issi qofay ay keena likke woy suure milatikkonne eti polotikaaban gelana koshshenna. Kiristtaaneti Xoossaa Kawotettaanne A xillotettaa koyoosona. Eti yaatoosonappe attin, suure gidenna issi issibaa denttidi palamettokkona woy naaquwaa eqettokkona.—Maa. 6:33.

11. Nuuni suurebay hananaadan koyiyo koshshaa waatidi maara polana danddayiyoo?

11 Daro Yihoowa Markkati kase banttawu polotikaaban deˈiya mino qofaa aggidosona. Inggilize biittan deˈiya issi michchiyaa, “Taani Yuniversttiyan deretettaabaa tamaara simmada, laamiyaabaa qoppiyoogaa doommaas” yaagaasu. Gujjadakka hagaadan gaasu: “Nuna daro naaqoy gakkido gishshawu, taani karettatu maatawu baaxetanawu koyaas. Taani palamettada xooniyoogan gooba gidikkonne, ta mino wozanay wurssettan shuggees. Zariyan gakkiya naaquwaa gaasoy asaa wozanaappe xoqolettana koshshiyoogaa taani akeekabeykke. SHin, taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommada, ta wozanan doommana koshshiyoogaa akeekaas. Qassi hegaa oottanaadan tana danddayan maaddidaara bootta michchiyo. Haˈˈi taani malaata qaalaa gubaaˈiyan kumetta wodiyaa aqinye gidada haggaazays, qassi ubba qommo asaa maaddiyoogaa tamaaraydda deˈays.”

“NE BISUWAA A SHOOHUWAN ZAARADA WOTTA”

12. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ay mala “irshshuwaappe” naagettanaadan yootidee?

12 Yesuusa wode haymaanootee darotoo polotikaara walaha. Deyli Layf in Palestayn at ze Taym of Kirayst giyo maxaafay, “Ayhudati shaahettido haymaanote citati nuuni polotika dirijjiteta giyoogeetu mala” yaagees. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Inttena erite; Parisaawetu irshshuwaappenne Heeroodisa irshshuwaappe naagettite” yaagidi yootiis. (Mar. 8:15) I Heeroodisa giidoogee Heeroodisa dirijjitiyaa kaalliyaageeta bessiyaaba gidennan aggenna. Parisaaweti polotikaaban Ayhuda biittay laˈa kiyiyoogawu exatoosona. Maatiyoosi ha haasayaabaa xaafiiddi Yesuusi Saaduqaawetakka denttidoogaa yootiis. Eti hanotay laamettenan deˈanaadan koyoosona. Etappe daroti Rooma haaruwan polotikaaban sunttettidosona. Yesuusi I erissiyo ashkkarati ha heezzu citatu timirttiyaappe woy eta irshshuwaappe naagettanaadan ba erissiyo ashkkaratussi mintti yootiis. (Maa. 16:6, 12) Asay A kawoyanawu koyoosappe guutta wodee aadhdhin I hegaa yootiis.

13, 14. (a) Polotikaaranne haymaanootiyaara gayttidabay waatidi kobaanne naaquwaa denttettidee? (b) Naaquwawu giidi kobaa denttiyoogee bessennaba gididoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

13 Haymaanootee polotikaara walahettiyo wode, kobabay sohuwaara denddana danddayees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati hegaa mala hanotan oossinne exatennan deˈana bessiyoogaa tamaarissiis. Qeese ubbatu halaqatinne Parisaaweti Yesuusa woranawu halchchido gaasoy hegaara gayttidaba. Eti polotikaabaaninne haymaanootiyaaban bantta maatawu hirgganaadan oottiya morkkedan A xeellidosona. Eti, “Nuuni a co77u giidi, aggi bayikko, asai ubbai a ammanana; qassi Roome biittaa asati yiidi, nu Beeta Maqidasiyaanne nu asaa xaissana” yaagidosona. (Yoh. 11:48) Hegaa gishshawu, qeese ubbatu halaqay Qayaafi Yesuusa worissanawu harata denttettiis.—Yoh. 11:49-53; 18:14.

14 Qayaafi wotaaddarati qammi xuman Yesuusa oyqqanaadan kiittiis. Yesuusi he kawushsha maqquwaa eriis, yaatiyo gishshawu, I ba kiittidoogeetuura wurssetta kahuwaa miyo wode, bisuwaa oyqqanaadan etawu yootiis. Keehi koshshiya issibaa eta tamaarissanawu naaˈˈu bisoy gidana. (Luq. 22:36-38) He qammi guyyeppe, Yesuusa bolli denddida guytiyaappe issuwaa shocanawu PHeexiroosi bisuwaa denttiis. Qammi oyqqana bessennaashin oyqqiyoogee I seelettenaadan oottidoogee qoncce. (Yoh. 18:10) Yesuusi PHeexiroosawu: “Ne bisuwaa a shoohuwan zaarada wotta; aissi giikko, biso shoddiya ubbai bison haiqqana” yaagiis. (Maa. 26:52, 53) He wolqqaama timirttee he qammi hegaappe kase, eti alamiyaa bagga gidana bessennaagaa Yesuusi woossidoogaara maayiyaaba. (Yohaannisa 17:16 nabbaba.) Naaquwaa xayssanawu olettiyoogaa Xoossawu aggiigana bessees.

15, 16. (a) Xoossaa Qaalay Kiristtaaneti kobabaappe naagettanaadan waati maaddidee? (b) Yihooway ha wodiyan alamiyan issoy haraappe dummatiya naaˈˈubaa ay beˈii?

15 Qommoora denttido, Awurooppan tohossa baggan deˈiya michchiyaa hegaa akeekaasu. A, “Kobabay suure pirdda eheennaagaa taani beˈaas” yaagaasu. Gujjadakka hagaadan gaasu: “Kobaa denttiyaageeti darotoo guyyeppe hayqqiyoogaa beˈaas. Qassi hara daroti yiillottiiddi deˈoosona. Saˈan tumuppe suure pirddaa ehaana danddayiyay Xoossaa xalla gidiyoogaa Geeshsha Maxaafaappe tamaarido gishshawu keehi ufayttays. Aadhdhida 25 layttan taani asawu yootiyoobay hegaa.” Afirkkan tohossa baggan deˈiya ishay ba shooroti ay zare gidikkokka sarotettaabaa etawu yootiyoogan, ba tooraa ‘ayyaanaa bisuwan’ woykko Xoossaa Qaalan laammiis. (Efi. 6:17) Qassi giddo Awurooppan deˈiya michchiyaa Yihoowa Markka gida simmada, kase A ixxiyo zariyaappe issi ishaa gelaasu. Ha heezzatikka Kiristtoosa milatanawu koyido gishshawu, hegaadan laamettidosona.

16 Hegaadan laamettiyoogee keehi koshshiyaaba! Geeshsha Maxaafay sarotettaa erenna, yaanne haanne shocettiya abbaara asaa geeddarssees. (Isi. 17:12; 57:20, 21; Ajj. 13:1) Polotikaabay asaa balbbuqishin, shaakkishiininne coo kobayishin, nuuni sarotettaaninne issippetettan deˈoos. Qassi Yihooway ha shaahettida alamiyaa beˈiyo wode, I ba asaa giddon beˈiyo issippetettan ufayttiyoogee erettidaagaa.—Sofonaasa 3:17 nabbaba.

17. (a) Nuuni issippetettaa minttana danddayiyo heezzu ogeti awugeetee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

17 Nuuni nu issippetettaa minttana danddayiyo heezzu ogeta beˈida: (1) Nuuni saluwan deˈiya Xoossaa Kawotettay naaquwaa xayssanaagaa ammanettoos, (2) polotikaaban oossinne exatokko, qassi (3) kobabaa ixxoos. SHin coo mela ixxiyoogee issi issitoo nu issippetettaa moorana danddayees. Nuuni koyro xeetu layttaa Kiristtaanetuugaadan he metuwaa waatidi xoonana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.