1, 2. (a) Asay siyanawu koyennasan ammanettidi haggaaziyaageetubay nuna minttettiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Yesuusi “ba biittan” sabbakiyoogaabaa woygidee? (Tohossa qofaa xeella.)

AMARKKAN deˈiya Serzhanne Olindo giyo, layttay 80 heera gidido azinaynne machchiyaa aqinye. Guyyeppe, tohoy eta sakkiyo gishshawu hemettanawu keehi metootidosona. Gidikkokka, eti daro layttawu guuran denddi hemetti biidi issi saate gidiyo wode, kataman asay dariyoosaa gakkoosona. Eti otobisee eqqiyoosaa matan, Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta ogiyaara kanttiya asawu immoosona. Daro asay ekkanawu koyenna; shin eti banttakko xeelliya asawu pashkki giiddi he sohuwan takkoosona. Usuppun saate heeran eti loddaara hemettiiddi soo simmoosona. Eti wonttetta gallassi issi saatiyan haggaaziyoosaa simmoosona. He ammanettida aqo laggeti layttan layttan ubba saaminttan, usuppun galla maallado maallado Kawotettaabaa minnidi sabbakoosona.

² Serzhaagaadaaninne Olindiigaadan kumetta saˈan deˈiya ammanettida daro ishanttinne michchontti bantta heeran asay siyanawu  koyennasan daro layttawu sabbakidosona. Hegaa mala paacee nenakka gakkikko, neeni gencciyo gishshawu wozanaappe galatoos. * Neeni genccada Yihoowawu haggaaziyoogee gamˈˈida Kiristtaaneta gujjin, darota minttettees. Woradaa xomoosiyaageeti giido ha qofaa akeeka: “Ammanettida he ishanttuuranne michchonttuura haggaaziyo wode eta leemisoy tana minttettees.” “Eta ammanoy taani haggaazuwan minnanaadaaninne xalanaadan maaddees.” “Eta leemisoy ta wozanaa ufayssees.”

3. Nuuni beˈana heezzu oyshati awugeetee, qassi aybissi?

³ Yesuusi nuussi immido sabbakiyo oosuwaa polanawu keehi murttanaadan kaallidi deˈiya heezzu oyshatu zaaruwaa ane beˈoos: Issi issitoo nu wozanay shuggana danddayiyoy aybissee? Nuuni waanidi ayfana danddayiyoo? Nuuni ayfiyoogan ubbatoo genccanaadan aybi maaddana danddayii?

4. (a) Daro Ayhudati siyennan ixxin PHawuloosawu aybi siyettidee? (b) PHawuloosawu hegaadan siyettidoy aybissee?

⁴ Asay siyanawu darin koyenna heeran haggaaziyo gishshawu ne wozanay shuggikko, ne hanotay kiitettida PHawuloosaagaa mala gidana danddayees. I haggaazido 30 gidiya layttan daroti Kiristtoosi erissiyo ashkkara gidanaadan maaddiis. (Oos. 14:21; 2 Qor. 3:2, 3) Gidikkokka, I daro Ayhudati tumu goynuwaa goynnanaadan maaddana danddayibeenna. Ubba daroti PHawuloosa eqettidosonanne yedettidosona. (Oos. 14:19; 17:1, 4, 5, 13) Ayhudati oottido he iitaban PHawuloosawu aybi siyettidee? I, “Taani tumaa haasayais; taani Kiristtoosabaa; . . . Ta wozanan daro qaretainne aggenna qofai de7ees” yaagiis. (Roo. 9:1-3) PHawuloosawu hegaadan siyettidoy aybissee? I sabbakiyoogaakka asaakka keehi siiqiyo gishshataassa. PHawuloosi Ayhudatussi wozanappe qoppees; qassi eti Xoossaa maarotaa ixxis gin azzaniis.

5. (a) Nuuni nu shoorotussi sabbakanaadan denttettiyay aybee? (b) Nu wozanay issi issitoo shuggana danddayiyoogee garamissiyaaba gidennay aybissee?

⁵ PHawuloosaagaadan nuunikka asawu wozanappe qoppiyo gishshawu sabbakoos. (Maa. 22:39; 1 Qor. 11:1) Aybissi? Yihoowawu haggaazanawu kuuyiyaageeti ay keena anjjuwaa demmanaakko nuuni eroos. Qassi asaa deˈoy ay keena giiga gidanaakko eti akeekanaadan maaddanawu koyoos. Hegaa gishshawu, eti Yihoowaabaanne I asawu halchchidobaa tumaa tamaaranaadan ubbatoo minttettoos. Nuuni etawu sabbakiyo asawu, ‘Nuuni keehi loˈˈo imotaa neeyyo ehiida. Hay ekkarkkii’ goos giyoogaa mala. Yaatiyo gishshawu, asay imotaa ekkennan ixxiyo wode ‘nu wozanan daro qarettana’ danddayiyoogee garamissiyaaba gidenna. Hegee nuussi ammanoy baynnaagaa bessiyaabaa gidennan, nuuni sabbakiyoogaa wozanappe dosiyoogaa bessiyaaba. Hegaa gishshawu, wozanaa shugissiya hanotati deˈikkokka genccoos. Aqinye gidada 25⁠ppe dariya laytti haggaazida Elena yootidobay nuuppe darotubaa qonccissees. A hagaadan gaasu: “Sabbakiyo oosoy tawu deexxiyaaba. SHin, taani hegaappe hara ooso oottana koyikke.”

6. Nuuni zaarana oyshay awugee, qassi waati zaaranee?

⁶ Nuuni awan haggaazikkonne nu haggaazoy ayfana danddayiyoogaa ammanettiyoy aybissee? He oyshaa zaaranawu, ‘ayfana’ koshshiyoogaa Yesuusi yootido naaˈˈu leemisota ane pilggoos. (Maa. 13:23) Koyroogee woyniyaabaa.

7. (a) ‘Goshshanchchan,’ ‘woyniyaa anuwan,’ qassi ‘turaa maran’ leemisettidaageeti oonee? (b) Nuuni zaaruwaa demmana koyiyo oyshay awugee?

 ⁷ Yohaannisa 15:1-5, 8 nabbaba. Yesuusi I kiittidoogeetussi, “Intte daro aifiyaa aifikkonne qassi ta erissiyo ashkkarata gidikko, hegan ta Aawai bonchchettana” yaagidoogaa akeeka. Yesuusi Yihoowa ‘goshshanchchaa,’ bana ‘woyniyawu tumu ano’ qassi ba erissiyo ashkkarata “turaa mara” yaagiis. * Yaatin, Kiristtoosa kaalliyaageeti ayfana koshshiyo ayfee aybee? Ha leemisuwan Yesuusi he ayfee aybakko yootibeenna; shin I ha oyshaa zaaruwaa demmanawu nuna keehi maaddiyaabaa yootiis.

8. (a) Yesuusi yootido leemisuwan ‘ayfiyaa ayfiyoogee’ erissiyo ashkkara oottiyoogaa bessennay aybissee? (b) Nu oottanaadan Yihooway koyiyoobay aybee?

⁸ Yesuusi ba Aawaabaa yootiiddi, “Aife aifenna turaa mara ubbaa i karees” yaagiis. Hegee, Yihooway nuuni ayfiyaa ayfiyo wode xallan nuna ba ashkkaradan xeelliyoogaa bessees. (Maa. 13:23; 21:43) Yaatiyo gishshawu, ha leemisuwan Kiristtaaneti ubbay ayfana bessiyo ayfee nuuni tamaarissin ooratta erissiyo ashkkara gidiyaageeta bessiyaaba gidenna. (Maa. 28:19) Hegaa bessiyaaba gidiyaakko, asay siyanawu koyenna heeran sabbakiyo gishshawu erissiyo ashkkara oottanawu danddayibeenna ammanettida Yihoowa Markkati Yesuusa leemisuwan odettida ayfenna turaa mara mala gidana. SHin hegaadan qoppana danddayettenna! Aybissi? Asay Yesuusa kaallanaadan nuuni giddana danddayokko. Qassi Yihooway siiqiya Xoossaa. Nuuni oottana danddayennabaa oottanaadan I oychenna. Yihooway nuna oychiyo ubbabay nuuni oottana danddayiyooba.—Zaa. 30:11-14.

9. (a) Nuuni ay ooso oottiyoogan ayfiyaa ayfiyoo? (b) Nuuni beˈana leemisoy awugee, qassi aybissi?

⁹ Yaatin, nuuni ayfana bessiyo ayfee aybee? He ayfee nuuni ubbay oottana danddayiyo ooso bessiyaaba gidiyoogee qoncce. He ‘ayfiyaa ayfiyoogaa’ bessiya waanna oosoy aybee? Hegee Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogaa. * (Maa. 24:14) Yesuusi zerettaa zeriyaagaabaa yootido leemisoy hegaa bessees. Ane ha naaˈˈantto leemisuwaa beˈoos.

10. (a) Yesuusa leemisuwan odettida zerettaynne biittay ay qonccissiyoonaa? (b) Gisttiyaa dalay ay ayfii?

¹⁰ Luqaasa 8:5-8, 11-15 nabbaba. Zerettaa zeriyaagaabaa qonccissiya leemisuwan odettida zerettay “Xoossaa qaalaa” woykko Kawotettaa mishiraachchuwaa. Biittay asaa wozanawu leemiso. Aradda biittan wodhdhida zerettay xaphuwaa yeddidi, mokkidi gistte dala gidiis. Hegee guyyeppe “xeetu kushiyaa aifiis.” SHin, gisttiyaa dalay ay mala ayfiyaa ayfii? He dalay guutta dalaa ayfii? CHii, guyyeppe dala gidana danddayiya ayfiyaa ayfees. Ha leemisuwan issi zerettay xeetu zerettaa ayfiis. Hegee nu haggaazuwaabaa ay qonccissii?

11. (a) Zerettaa zeriyaagaa leemisoy nu haggaazuwaabaa waati qonccissii? (b) Nuuni waatidi Kawotettaabaa hara ayfiyaa ayfiyoo?

¹¹ Geeddarssuwawu, ane amarida Yihoowa Markkati woy nuna yelida Kiristtaaneti nuussi Kawotettaa mishiraachchuwaa daro layttappe kase yootidosona giidi qoppoos. Zeretta mala Kawotettaa tumaa nu wozanay nashshiyoogaa beˈidi eti ufayttidosona. Yesuusa leemisuwan aradda biittay zerettaa ekkidoogaadan nuunikka tumaa ekkidi mintti oyqqida. Hegaa gishshawu, zeretta mala gidida Kawotettaa tumay xaphuwaa yeddidi gisttiyaa  dalaadan dicciis; qassi guyyeppe ayfanawu giigettiis. Qassi gisttiyaa dalay hara dala gidennan, hara zerettaa ayfiyoogaadan, nuuni hara erissiyo ashkkarata gidennan, Kawotettaabaa hara ayfiyaa ayfoos. * Nuuni waatidi Kawotettaabaa hara ayfiyaa ayfiyoo? Nuuni Kawotettaabaa sabbakiyo wode ubbatoo nu wozanan zerettidaagaa mala zerettaa zeroos. (Luq. 6:45; 8:1) Hegaa gishshawu, nuuni Kawotettaa mishiraachchuwaa ubbatoo yootido peeshshan ‘danddayaara naagidi ayfiyoogaa’ ha leemisuwaappe tamaaroos.

12. (a) Yesuusi woyniyaa turaabaanne zeriyaagaabaa yootido leemisotuppe ay tamaariyoo? (b) Hegaa tamaariyoogee nena waati maaddii?

¹² Yesuusi woyniyaa turaabaanne zeriyaagaabaa yootido leemisotuppe ay tamaariyoo? Hegeeti nuuni ayfiyoogee nu moottaa asay nuuni sabbakin haniyoobaara gayttidaba gidennaagaa akeekanaadan maaddoosona. Hegee nuuni ammanettidaageeta gidiyoogaara gayttidaba. PHawuloosi, “Xoossai huuphiyan huuphiyan a daafuraa keenaa ayyo woitana” yaagidi hegaa qonccissiis. (1 Qor. 3:8) Woytoy daafuraa keenaappe attin, he oosuwaa ayfiyaa keenaa gidenna. Aqinye gidada 20 layttaa haggaazida Matilda, “Yihooway nu oottiyoobawu woytiyoogaa eriyoogee taani ufayttanaadan oottees” yaagaasu.

13, 14. Roome 10:1, 2y yootiyoogaadan, Kawotettaa mishiraachchuwaa siyennan ixxida asaaban PHawuloosi hidootaa qanxxennaadan oottiday aybee?

¹³ Genccidi ubbatoo ayfanaadan nuna maaddana danddayiyaabay aybee? Nuuni beˈidoogaadan, Ayhudati Kawotettaa mishiraachuwaa siyennan ixxin PHawuloosi azzaniis. Gidikkokka, I etaban hidootaa qanxxibeenna. I Ayhudatuban bawu siyettiyaabaa Roome Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan woygidaakko akeeka: “Taani Israa7eela asaayyo ta kumetta wozanaappe amottiyoogeenne Xoossaa woossiyoogee eti attanaassa; aissi giikko, eti Xoossau oottanau keehi koyiyoogaa taani markkattais; shin eti Xoossau oottanau keehi koyiyo koshshai tumu eratettaappe gidenna.” (Roo. 10:1, 2)  PHawuloosi aggennan haggaazanawu gaaso gididabaa ay yootidee?

¹⁴ Koyruwan, PHawuloosi aggennan Ayhudatussi aybissi markkattidaakko yootiis. I ba ‘kumetta wozanaappe amottiyoogee’ hegawu denttettidoogaa yootiis. I amarida Ayhudati attanaadan wozanappe koyiis. (Roo. 11:13, 14) Naaˈˈanttuwan, PHawuloosi etawu ‘Xoossaa woossiyoogaa’ yootiis. Ayhudati Kawotettaa mishiraachchuwaa siyidi ekkanaadan Xoossay maaddana mala I wozanappe woossiis. Heezzanttuwan, PHawuloosi gujjidi, “eti Xoossau oottanau keehi koyiyoogaa” yootiis. I asay Yihoowawu haggaazana danddayiyoogaa bessiya eta loˈˈo hanotaa akeekiis. Wozanaa koshshay likkebaa gidiyo wode, hegee suure asay mishettidi Kiristtoosa kaallanaadan oottanaagaa PHawuloosi loytti erees.

15. Nuuni waanidi PHawuloosa milatana danddayiyoo? Leemisota yoota.

¹⁵ Nuuni waanidi PHawuloosa milatana danddayiyoo? Koyruwan, “merinaa de7uwaassi” suure koshshay deˈiyoogeeta demmanawu wozanappe koyiyoogaa aggennaadan baaxetoos. Naaˈˈanttuwan, suuretu wozanaa Yihooway dooyanaadan A mintti woossoos. (Oos. 13:48; 16:14) Aqinye gidada 30 gidiya layttaa haggaazida Silvaana, “Ta moottan issi keettaa baanaappe kase, loˈˈobaa qoppanaadan tana maaddana mala Yihoowa woossays” yaagaasu. Suure asata demmanaadan kiitanchchati nuna kaalettana mala nuunikka Xoossaa woossoos. (Maa. 10:11-13; Ajj. 14:6) Aqinye gididi 30⁠ppe dariya layttaa haggaazida Raberti, “Issi ura deˈuwan haniiddi deˈiyaabaa eriya kiitanchchatuura oottiyoogee keehi ufayssiyaaba” yaagiis. Heezzanttuwan, asay Yihoowawu haggaazana danddayiyoogaa bessiya loˈˈobaa akeekanawu maloos. Xammaqettoosappe 50⁠ppe daro laytta gidido Karla giyo gubaaˈe cimay, “Issi asi suure gidiyoogaa bessiya, pashkki giyoogaa, kehatettan xeelliyoogaa, woy wozanappe oychchiyoogaa mala guuttabaa akeekanawu koyays” yaagiis. Ee, nuunikka PHawuloosaagaadan ayfiyaa ayfiyoogan genccana danddayoos.

16, 17. (a) Eranchchaa 11:6n odettida zoriyaappe ay tamaarana danddayiyoo? (b) Nuuni zeriyo oosoy nuna xeelliyaageeta waati goˈˈana danddayiyaakko qonccissa.

¹⁶ Nuuni sabbakiyoobaa ooninne siyennaba milatikkonne, hegee asaa ay keena maaddana danddayiyaakko nuuni mule dogana bessenna. (Eranchchaa 11:6 nabbaba.) Daro asay nuuni yootiyoobaa siyennaagee tuma, shin eti nuna loytti xeelloosona. Eti nuuni giiga maayuwaa maayiyoogaa, qassi ashkkenne pashkka gidiyoogaa akeekoosona. Guyyeppe, amaridaageeti nuna iita ayfiyan xeellidoogee bessennaba gidiyoogaa akeekanaadan nu hanotay maaddana danddayees. Doomettan denttido Serzhinne Olinda asay hegaadan laamettiyoogaa beˈidosona.

¹⁷ Serzhi hagaadan giis: “Nuuni sahettidi, guutta wodiyawu haggaaziyoosaa bibookko. Simmidi biido wode, yaara kanttiyaageeti ‘Waanideti? Inttena laamotida’ yaagidosona.” Olinda pashkki gaada, “Otobisiyaa laaggiyaageeti laaggiiddi nuukko wuttidi, ‘Loˈˈobaa ootteeta!’ yaagidosona. Eti ubba maxeetiyaa immanaadan nuna oychchidosona” yaagaasu. Issi bitanee eti markkattiyoosan gaariyaa matan eqqidi, dankke ciishshaa etawu immin he aqo laggeti garamettidosona; qassi eti oottiyoobawu I eta galatiis.

18. ‘Danddayaara naagada ayfanawu’ neeni murttiyoy aybissee?

¹⁸ Nuuni Kawotettaa zerettaa ‘zeriyoogaa aggana’ xayikko, “asa ubbau markka gidana mala” maaddiyaabaa oottoos. (Maa. 24:14) Ubbaappe aaruwan, Yihooway nuna nashshiyoogaa eriyo gishshawu keehi ufayttoos; ayssi giikko, ‘danddayaara naagidi ayfiyaageeta’ I siiqees!