Ta aaway, Johan Milzzi 1913n Niwu York Siti giyo kataman xammaqettiyo wode awu 25 laytta. He wode xinqqatiyaa haasayaa shiishshiday Ishaa Raasila. Hegaappe simmidi sohuwaara ta aaway Tirinidaade giyo biittaa biis, guyyeppe qassi Konistansse Farmero giyo mino Yihoowa Markkiyo ekkiis. Ta aaway ba laggee, Wiliyam Roland Birawun giyo ishay “Meretaa Pooto Diraamaa” pilmiyaa bessiyo wode A maaddees. Ishay Birawuni Arggo Afirkkaa 1923n kiitettana gakkanaashin eti hegaadan oottiiddi takkidosona. Ta aawaynne ta Aayyiyaa, naaˈˈaykka saluwaa biyo hidootay deˈiyoogeeta gididi minnidi Trinidaden oottiiddi deˈidosona.

Ta aawaassinne ta aayeessi uddufun naati deˈoosona, eti bayra naˈaa he wode Wach Tawur Baybil end Trakt Soosayti pirezddanttiyaa sunttan Razerforda giidi sunttidosona. Taani Tisaase 30, 1922n yelettido wode, Kilayten Jemis Wudworza giyo, Zi Golden Eej (haˈˈi Beegottite!) giyo maxeetiyaa giigissiya ishaa sunttan tana sunttidosona. Nu aawaynne nu aayyiyaa nuna ubbaa naaˈˈantto xekka timirttiyaa tamaarissidosona, shin ayyaanaabaa halchchoy nuussi deˈanaadan haraappe aattidi nuna maaddidosona. Nu aayeessi Geeshsha Maxaafaappe loytta qonccissada tamaarissiyo dumma eray deˈees. Nu aaway qassi nuuyyo Geeshsha Maxaafaa taarikee gelanaadan ba bolla ubban bessiiddi yootees.

Eta baaxee loˈˈo ayfiyaa ayfiis. Nuuppe heezzu ishantti Giiliyaade Timirtte keettan loohida. Nu michchenttuppe heezzati ubba wode aqinye gididi Trinidadenne Tobago giyoosan daro layttaa haggaazidosona. Nu aawaynne nu aayyiyaa tamaarissiyoogaa xalla gidennan loˈˈo leemiso gidiyoogan, nuna bantta naata “GODAA keettan” tokkidosona. Eti minttettidoogee, “Xoossaa Beeta Maqidasiyan” daayidi deˈanaadan nuna maaddiis.—Maz. 92:13.

Sabbakiyo oosuwaa nu son darajjayoosona. Ubba Wode Aqinyeti nu son shiiqidi, Kanaadaappe  Trinidade nuna xomoosanawu yiya Jorj Yangga giyo misoonaawe ishaabaakka haasayoosona. Nu aawaynne nu aayyiyaa kase banttanaara haggaazida Arggo Afirkkan deˈiya ishaa Birawunanne A machcheebaa ufayssan haasayoosona. Ha ubbabay taayyo tammu laytta gidin haggaazuwaa doommanawu tana denttettiis.

He wode nu maxeetiyan worddo haymaanootiyaabay, yaaretiya zalˈˈanchchatubaynne polotikaa asati oottiyo shori baynnabay qoncciyan kiyees. Yaanido gishshawu, 1936n haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Trinidade kawuwaa denttettidi nu xuufeta ubbaa teqqanaadan oottidosona. Hegaa gishshawu, deˈiya xuufeti ubbay wurana gakkanaashin qosan goˈettida. Nuuni he wode shoobiyaanne erissuwaa xaafido woraqataa oykkidi bishkkiliitiyan salppiyaa kiyoos. Qassikka Tunapuna giyo Katamaappe yiida, cenggurssaa xoqqissiyaabay deˈiyo kaamiyaa goˈettiya amaridaageetuura Trinidaden haahosan sabbakoos. Hegee keehi ufayssiya ooso! Ha ayyaanaa oosoy taayyo 16 laytta gidin xammaqettanaadan tana maaddiis.

Hageetinne nu soo asaappe laattidobay taayyo misoonaawe gidiyo koshshay deˈanaadan tana maaddidosona. Taani Edmand Huwaytfild Kaminggis giyo Ishaara Aruba giyo sohuwan 1944n gayttido wodekka tawu ha koshshay xayibeenna. Hegaappe simmin, 1945n Kiristtoosa Hayquwaa Hassayiyo baalaa bonchchanawu tammu asay shiiqidoogee nuna keehi ufayssiis. Qassi he haruuruwan koyro gubaaˈee eqqidoy hegaappe kaalliya layttaana.

Hegaappe guyyiyan, taani Ooriis Wiiliyaams giyo tanaara oottiyaarissi haggaazuwaa kiyennan markkattaas. He wode Ooriisa ba haymaanootee bana tamaarissidobaa goˈettada iita palamettaasu. Gidikkokka, A Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doommaasu, qassikka tamaaridobay tuma gidiyoogaa ammanada Ichashe 5, 1947n xammaqettaasu. Guyyeppe iira siiqettida, qassi O ekkaas. A Tisaase 1950n kumetta wode aqinyetettaa doommaasu. Ta deˈoy Oorisiira kaseegaappe aaruwan ufayssiyaagaa gidiis.

Giiliyaade Timirtte Keettan loohanawu 1955n naaˈˈaykka shoobettida. He maatawu giiganawu, taaninne Ooriisa nu oosuwaa aggida, qassi nu keettaanne harabaa bayzzidi Aruba yeddidi biida. Isiine 29, 1956n, 27tta kaya Giiliyaade Timirtte Keettaappe anjjettidi Nayjeeriyan haggaazanawu kiitettida.

Ooriisa kasebaa hassayada hagaadan gaasu: “Yihoowa ayyaanay maaddikko issi asi misoonaawe deˈuwan gakkiyaaba ubbaa genccidi deˈanawu danddayees. Taani ta azinaadan misoonaawe gidanawu mulekka koya erikke. SHin, tawu keettay deˈanaadaaninne naata yelada dichchanawu koyaas. Mishiraachchuwaa sabbakiyoogee eesoyiyaaba gidiyoogaa akeekido wode ta qofaa laammaas. Giiliyaade Timirtte Keettaappe anjjettido wode, misoonaawe gidada sabbakanawu murttaas. Nuuni Kuwins Meeri giyo markkabiyan baanawu kiyiyo wode Worz Tornitona giyo ishay Ishaa Noore biiruwan deˈiiddi nuna, ‘Saruwan gakkite’ yaagiis. Qassi nuuni Beeteelen oottanaagaa I yootiis. Taani he wode dagammaas. SHin sohuwaara ta qofaa laammada Beeteele dosaas, yan dumma dummasan maddabettada oottaas. Beeteelen imattaa mokkiyo kifiliyan oottiyoogaa taani keehi dosaas. Taani asaa siiqays, qassi ta oosoy Nayjeeriyaa ishanttuura tana gattees. Daroti buhiyan bayidi, daafuridi, saamettidinne namisettidi gakkoosona. Qassi taani ufayssan etayyo koshshiyaabaa quma gidikkonne eta minttettiyaabaa immays. He ubbay Yihoowayyo geeshsha oosuwaa oottiyoogaa gidiyo gishshawu tana daro ufayssees.” Ee, ubba oosoykka nuna daro ufayssiis.

Nu soo asay ubbay 1961n shiiqido wode Ishaa Birawuni Afirkkan haggaaziyo wode I demmido ufayssiyaabaa nuuyyo yootiis. Qassi taanikka Nayjeeriyan Yihoowa oosoy diccido hanotaa yootaas. Ishaa Birawuni ba kushiyaa ta hashiyan wottidi ta aawaayyo, “Joonii, neeni Afirkkaa ba erakka, shin Wudworzi biis!” yaagiis. Qassi ta aawaykka, “Worzaa ne sohuwan minnada ootta!” yaagiis. Ayyaanaaban kayma gidida ishantti tana hegaadan minttettiyoogee taani ta haggaazuwaa loytta haggaazanaadan tana maaddiis.

 Qassikka 1962n, 37tta kayaa Giiliyaade Timirtte Keettan tammu-aginaa loohiyo maataa demmaas. He wode Nayjeeriyaa macara biiruwaa xomoosiyaagee Ishay Wilfired Guuchi 38tta kayan Giiliyaade Timirtte Keettan loohidi Inggilize maddabettiis. Hegaappe simmin Nayjeeriyaa macara biiruwaa xomoosiyo aawatettay taassi imettiis. Ishaa Birawuna leemisuwaa kaallada Nayjeeriyan daro sohuwaa yuuyada siiqo ishanttuura erettaas. Eti hara diccida biittan deˈiya asaadan dure gidana xayikkokka, deˈuwan ufayttiyoogee duretettaara gayttidaba gidennaagaa eta deˈoy bessees. Eta deˈuwaa qoppiyo wode eti shiiquwan geeshshanne boree baynnaageeta gididi beettiyoogee maalaalissiyaaba. Etappe daroti shiiquwaa yiyoy, bolekajas * (dooya kaamiyaa) giyo kaamiyaananne caana kaamiyaana. Issi issitoo he kaametun ufayssiya xuufee xaafettees. He xuufetuppe issoy, “Xokkiya haattay shiiqidi gita abba gidees” yaagees.

Ha xaafettidabay tuma. Nu ubbay oottiyo guuttabay nu dichchawu keehi maaddees. Aassiyaageetu qooday 100,000 gakkido biittay Amarkkaappe haray Nayjeeriyaa, hegee hanidoy 1974na. Hagaadan nu oosoy keehi daayidoogee ufayssees.

Hegaadan diccishin, 1967⁠ppe 1970 gakkanaassi Nayjeeriyan asay issoy issuwaara olettiyo olay suulliis. He wode Nijere SHaafaappe hini baggan Biyafira giyo sohuwan deˈiya ishantti macara biiruwaara gayttennan daro aginaa takkidosona. Nuuni etayyo ayyaanaa qumaa immanawu koshshees. Doomettan ta yootidoogaadan Yihoowan ammanettidinne A woossidi darotoo he shaafaa pinnida.

Nijere pinnanawu hirggiiddi manddariyoogaa taani loytta hassayiis; hegeetikka, keehi yayyidi eesuwan xokkosiya wotaaddaratun hayqqiyoogaa, harggiyaanne hara metota. He wode asa ubbaa siriya kawo wotaaddaratu giddoora kanttiyoogee wayssiyaaba gidikkonne, gorddi wottido Biyafira baggaa kanttiyoogee hegaappekka aaruwan yashshees. Issitoo, Asabaa giyo sohuwaappe Ooniisha giyo sohuwaa biya wolwoluwan Nijere SHaafaa pinnada Enuugu giyo sohuwan deˈiya gubaaˈe cimata minttettanawu baas. Hara wode qassi kawoy qammi aybanne pooˈissennaadan teqqi wottido Aba giyo sohuwan deˈiya gubaaˈe cimata minttettanawu baas. Issitoo Katamaa gaxan deˈiya Biyafira wotaaddarata kawuwaa wotaaddarati xoonido wode Harkoote giyo Kataman gubaaˈe cimatuura shiiqido shiiquwaa eesuwan woosan kuuyida.

Ishanttuyyo Yihoowa siiquwaanne I etayyo qoppiyoogaa qonccissanawu, qassi issippetettaaninne polotikaaban oossinne exatennan deˈanaadan eta zoranawu he shiiqoti keehi maaddidosona. Nayjeeriyaa ishantti he yashshiya wodiyaa minotettan aattidosona. Eti he metuwaa wode asay zariyaa shaakkidi ixxishin siiqettoosonanne Kiristtaanetu issippetettaa mintti naagidosona. He meto wodiyan eta bagga gidada eta maaddidoogee tawu keehi gita maata.

Daro biittaa asay Niwu Yorkken Yankki Isttaademiyan 1969n shiiqido, “Saˈan Sarotettay Yaana” giyo SHiiquwaassi Ishay Miltten Jorj Hensheli Liqambbare gidi oottishin taani A maaddaydda appe darobaa tamaaraas. “Xoossay Ufayttiyo Asata” giya huuphe yohuwan 1970n Nayjeeriyaa biittan, Legoosen daro biittaa asay shiiqido gishshawu he maadoy tawu keehi koshshiyaaba. Olaappe simmin he wodiyan Yihoowa anjjoy baynnaakko he shiiqoy ushachchenna. He shiiquwan 121,128 asay 17 doonan siyido gishshawu hegee awudeegaappenne dummatees. Ishay Noorinne ishay Hensheli, qassi keraa ekkido horophilliyan Amarkkaappenne Inggilizeppe yiida harati, PHenxxaqosxxe gallassaagaappe dariya 3,775 ooratta Kiristtaaneti he shiiquwan xammaqettishin gitabaa beˈidosona. He oosuwaa giigissiyoogaa maaddiyoogee ta deˈuwan hara ay wodeegaappenne aaro wodiyaa ekkiis. Aassiyaageetu qooday kaseegaappe keehi aaruwan eesuwan dicciis.

Taani aadhdhida 30⁠ppe dariya layttatun Arggo Afirkkan Nayjeeriyan Zooniyaanne qassi issi issitoo Woradaa xomoosiyaagaa gidada keehi ufayssiya haggaazo wodiyaa aattaas. Misoonaaweti ubbaykka etayyo imettiya minttettuwaa keehi nashshidi ekkiyoogan minnidosona. Eti dogettibeennaagaa etawu yootiyoogee ayba ufayssiyaabee! Issi issi asaa tishshatettan maaddiyoogee eti daayanaadaaninne Yihoowa dirijjitiyaa issippetettay minnanaadan oottanawu keehi maaddiyaaba gidiyoogaa ha oosoy tana tamaarissiis.

 Asay issoy issuwaara olettiyo wode gayttida metotanne harggiyaa Yihoowa maaduwan eqettida. Ha ubba wodiyaankka Yihooway nuna anjjiyoogaa bessiis. Ooriisa hagaadan gaasu:

“Nuna naaˈˈaakka darotoo shekkeeree sakkiis. Issitoo Worzi harggidi Legoose hosppitaaliyaa geliyo wode banakka erenna. Taani attenna gaas shin I he wode attidoogee ufayssiyaaba! Qassi awu kehi simmin A maaddiya narssiyaassi Xoossaa Kawotettaabaa yootiis. Guyyeppe qassi, taaninne Worzi Manttaa Nwambiwe giyo he narssiyaa zaarettidi oychchanawu biyo wode, Geeshsha Maxaafaa tamaaranawu awu deˈiya koshshay kaseegaappe dariis. I guyyeppe tamaaridobay tuma gidiyoogaa eridi Aba giyo sohuwan deˈiya gubaaˈiyaa cima gidiis. Darota maaddiyoogan ufayttaas, haray attin bantta ammanuwawu mishettiya Isilaamatikka Yihoowassi mishettidi oottanaadan maaddaas. Nayjeeriyaa asaa wogaanne eta qaalaa eridoogan ubbaappe aaruwan eta dosidanne keehi ufayttida.”

Nu biittappe hara biittaa biidi haggaaziyo wode eta wogaynne qaalay nuugaappe dumma gidiyoogee, ishanttussinne michchonttussi siiquwaa bessanawu diggennaagaa akeekida.

Nayjeeriyaa Beeteelen ootti simmin 1987n qassi Karibiyaan Seynt Lusiya giyo keehi loˈˈiya haruuruwan misoonaawe gididi haggaaziyo maataa demmida. He sohuwan haggaaziiddi keehi ufayttida, shin hara metoti deˈoosona. Seynt Lusiyan Afirkkaappe dumma hanotan issi attumaagee higgiyan erettennan cora maccaasaara coo issippe deˈiyo meezee etawu deˈiyoogaa. Ha asatuppe daroti nunaara xannaˈidi Xoossaa Qaalawu deˈiya gita wolqqan maadettidi banttawu koshshiyaagaadan laamettidosona.

Cimatettaappe denddidaagan nu abbee leppiiddi biyoogaa akeekidi, Bolla Gididi Heemmiyaagee 2005n, Amarkkan deˈiya Waanna biiruwawu siiquwan nuna laammiis. Taani Yihooway tawu Ooriiso immido gishshawu ubba wode galatays. Qassi morkke gidida hayqoy 2015n taappe O shaakkido wode siyettida azzanuwaa qonccissiyo qaalay tawu baawa. A tawu ooppenne aadhdhiya laggenne ta keehi siiqiyo machcho. Ta iira issippe deˈido 68 layttatu ubban ta O keehi siiqaas. Aqo oyqqida asatussinne gubaaˈiyan deˈiya ubbawu aawatettaa maaraa bonchchiyoogan, coo atto giyoogan, nu huuphiyaa ziqqi oottiyoogaaninne hara ayyaanaa ayfeta ayfiyoogan leemiso gididoogee nu ufayssaassi gaaso gidiis.

Hidootaa qanxxissiyaabaynne azzanttiyaabay gayttiyo wode, nu yarshshoy moorettenna mala Yihooway maaddanaadan woossida. Nuuni kaseegaappe laamettiiddi biyo wode sinttanawu hanotati ubbay loˈˈiiddi biyoogaa beˈida, qassikka hagaappe aaruwan beˈanawu deˈoos!—Isi. 60:17; 2 Qor. 13:11.

Trinidadeeninne Tobagon ha wodiyan geeshsha goynuwaa goynniya asaa qooday 9,892 gididoogee, Yihooway nusoo asaanne haratu oosuwaa anjjidoogaa bessees. Aruba giyo sohuwan koyro gubaaˈiyaa minttettanawu baaxetidaageetuppe issoy tana. He haruuruwan ha wodiyan 14 gita gubaaˈeti deˈoosona. Nayjeeriyan aassiyaageetu qooday keehi gujjidi 381,398 gidiis. Qassi Seynt Lusiya giyo haruuruwan 783ti Yihoowa Kawotettaabaa minnidi aassoosona.

Haˈˈi layttay tawu 90⁠ppe daro. Mazamure 92:14y Yihoowa keettan tokettidaageetubaa yootiiddi, “Eti ceeggidikka aifana; merinau irxxanne payya” yaagees. Ta kumetta deˈuwan Yihoowassi haggaazido wode ubban keehi ufayttays. Taani Kiristtaanetuppe laattidobay ta kumetta deˈuwan Yihoowassi minnada haggaazanaadan maaddiis. Yihooway ba aggenna siiquwan tana maaddidi “Xoossaa Beeta Maqidasiyan” daayaanaadan oottiis.—Maz. 92:13.