Ne Suuretetta Eqoy Yihoowa Wozanaa Ufayssees
Ne Suuretetta Eqoy Yihoowa Wozanaa Ufayssees
“Ta na7au, neeni aadhdhida eranchcha gida. Yaatiyaakko taani ufaittananne tana boriyaageetu oishaakka zaarana”—LEEMISO 27:11.
1, 2. (a) Iyyooba maxaafay Seexaanay denttido ayba mootuwaa qonccissii? (b) Iyyooba wodiyaappe haa simminkka Seexaanay Yihoowa boriyoogaa aggibeennaagaa qonccissiyay aybee?
YIHOOAY baassi ammanettida ashkkaraa Iyyooba suuretetta equwaa Seexaanay paaccanaadan paqqadiis. Hegaappe denddidaagan, Iyyooba naati hayqqidosona; a mehee xayiis; qassi i payyatettaa xayiis. SHin, Seexaanay Iyyooba suuretetta equwaa paaccido wode, i ba qofan wottidoy Iyyooba xalla gidenna. Seexaanay, “‘Hegee ta mashuwaa ekko!’ yaagiyoogaadan, asi ba shemppuwaa gishshau, bau de7iyaabaa ubbaa immana” yaagiis. Ha paacee Iyyooba xalla gidennan haratakka gujjiya, Iyyoobi hayqqi simminkka hanno gakkanau takkida oyshaa denttiis.—Iyyooba 2:4.
2 Iyyoobi paacettoosappe 600 gidiya layttay aadhi simmin, ayyaanay kaalettin Solomoni: “Ta na7au, neeni aadhdhida eranchcha gida. Yaatiyaakko taani ufaittananne tana boriyaageetu oishaakka zaarana” yaagidi xaafiis. (Leemiso 27:11) He wodekka Seexaanay Yihoowaara eqettiyoogee qoncce. Hegaa bollikka, kiitettida Yohaannisi ajjuutan, 1914n Xoossaa Kawotettay eqqi simmin guuttaa takkidi, Seexaanay saluwaappe olettiyoogaa beˈi simmidi, i Xoossaa ashkkarata mootiyaagaa gidiyoogaa beˈiis. Ha iita siraataa wurssetta gallassay sugido ha wodiyankka, Seexaanay Xoossaa ashkkaratu suuretetta equwaa paacciiddi deˈees.—Ajjuutaa 12:10.
3. Iyyooba maxaafaappe ayba goˈˈiya timirttiyaa tamaarana danddayiyoo?
3 Yaatiyo gishshau, nuuni Iyyooba maxaafaappe tamaariyo keehi koshshiya heezzubata akeeka. Koyruwan, Iyyooba gakkida paacee asaa naatu tumu morkkeenne Xoossaa asaa gakkiya yedetau pulttoy oonakko qonccissees. He morkkee Seexaanaa Dabloosa. Naˈˈanttuwan, nuna ayba paacee gakkikkonne, Xoossaara mata dabbotaa medhiyoogee nuuni suuretetta equwaa naagidi deˈanau danddayissees. Heezzanttuwan, nuuni issiban paacettiyo wode, Xoossay Iyyoobayyo oottidoogaadan nuunikka genccanaadan maaddees. Yihooway ha wodiyan ba Qaalaa, ba dirijjitiyaanne ba geeshsha ayyaanaa baggaara hegaa oottees.
Tumu Morkkee Oonakko Ubbatoo Hassaya
4. Ha wodiyan alamiyan deˈiya hanotau oyshettiyay oonee?
4 Daroti Seexaanay deˈiyoogaa ammanokkona. Yaatiyo gishshau, alamiyaa hanotaaban eti unˈˈettiyaaba gidikkonne, hegaa gaasoy Seexaanaa Dabloosa gidiyoogaa shaakkidi erokkona. Asaa bolli gakkiya daro waayiyau oyshettiyay bantta huuphe asaa naata gidiyoogee tuma. Asaa naatu mayzza aawaynne aayyiyaa, Addaameenne Hewaana banttana Medhidaagaappe gaxi kiyanau dooridosona. Hegaappe simmin, eta zareti eeyyabaa oottiiddi takkidosona. Hewaana Xoossaa bolli eqettanaadan cimmiday Dabloosa. Polotettay paccido, hayqqiya asaa naatu alamiyaa siraataa essidaynne haariiddi deˈiyay a. Seexaanay ‘ha saˈaa xoossa’ gidiyo gishshau, asaa naatussi aagaa mala eeshshati giishin, otoruwaa, ooshshaa, qanaatiyaa, yaaretiyoogaa, cimmiyoogaanne makkaliyoogaa mala eeshshati deˈoosona. (2 Qoronttoosa 4:4; 1 Ximootiyoosa 2:14; 3:6; Yaaqooba 3:14, 15 nabbaba.) Hegaa mala eeshshati asaa naatu bolli daro waayee gakkanaadan oottida, ixoy, shori baynna kanddoy, maaraa xayiyoogeenne polotikaaninne haymaanootiyan denddiya ooshshay deˈanaadan oottiis.
5. Nuuyyo deˈiya keehippe maaddiya eray ay oottanaadan denttettii?
5 Yihoowa ashkkarata gidiyoogaadan nuussi keehippe maaddiya eray deˈees! Ee, iiti iiti biya alamiyaa hanotan oyshettiyay oonakko eroos. Yaatikko, nuuni haggaazuwan shaahettiyo wode, tumu morkkee oonakko asau odanaadan hegee denttettenee? Qassi nuuni tumu Xoossaa Yihoowa miyyiyan eqqiyoogaaninne i Seexaanaanne asaa naatu metuwaa xayssanaagaa haratuyyo yootiyoogan ufayttokkonii?
6, 7. (a) Tumuppe Xoossau goynniyaageeta gakkiya yedetau oyshettiyay oonee? (b) Nuuni Elihu leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
6 Seexaanay alamiyan deˈiya azzanttiya daro meto xallau gidennan, Xoossaa asaa gakkiya yedetaukka oyshettees. I nuna paaciyan yegganau murttiis. Yesuus Kiristtoosi kiitettida PHeexiroosau: “Simoonaa, Simoonaa, akeeka; asai gisttiyaa harqqiyoogaadan, Seexaanai inttena harqqanau Xoossaa [woossiis]” yaagiis. (Luqaasa 22:31) Hegaadan, Yesuusa leemisuwaa kaalliya nuna ubbaa dumma dumma ogiyan waayee gakkees. PHeexiroosi Dabloosa: ‘mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwan’ leemissiis. Qassi PHauloosi: “Kiristtoos Yesuusan Xoossaa milatidi de7anau dosiya ubbai yedetettana” yaagiis.—1 PHeexiroosa 5:8; 2 Ximootiyoosa 3:12.
7 Nu mala Kiristtaaniyaa iitabay gakkiyo wode, tumu morkkee oonakko akeekiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo? Qohettida ishaappe haakkiyoogaappe, tumu lagge gidiyoogaa bessiya ogiyan Iyyooba haasayissida Elihugaadan oottana koshshees. Nu ubbaa morkke gidiya Seexaanaara eqettiya nu ishaa kaafoos. (Leemiso 3:27; 1 Tasalonqqe 5:25) Nu hoollee nu ishay aybi gakkikkonne, ba suuretetta equwaa naagidi Yihoowa wozanaa ufayssanaadan maaddiyoogaa.
8. Seexaanay Iyyoobi Yihoowa bonchennaadan diggana danddayibeennay aybissee?
8 Seexaanay Iyyoobau deˈiya aquwaappe koyro xayanaadan oottidoy a mehiyaa. He meheti a deˈuwan koshshiyaabau keehippe goˈˈiyaabata gidennan aggokkona. SHin Iyyoobi eta goynuwaukka goˈettees. Iyyoobi ba naata geeshshi simmidi, “maallado guuraara denddidi, ba naatu issuwaa issuwaa sunttan xuuggiyo yarshshuwaa yarshshees. I hegaa oottiyoogee, ‘Ta naati geelladan bantta wozanan Xoossaa qanggidi, nagara oottidaakkonne’ giidi hirggido gishshaassa.” I hegaa ubbaton oottees. (Iyyooba 1:4, 5) Yaatiyo gishshau, Iyyoobi ubba wode Yihoowayyo mehiyaa yarshshuwaa shiishshees. Paacee doommi simmin, i hegaa oottana danddayibeenna. Yihoowa bonchana danddayiyo ‘duretetti’ Iyyoobau baawa. (Leemiso 3:9) SHin ba inxxarssan Yihoowa bonchana danddayees; qassi bonchiis!
Yihoowaara Deˈiya Dabbotaa Mintta
9. Nuuyyo deˈiya aybippenne aadhiya aqoy aybee?
9 Nuuni dure woy hiyyeesa gidin, yelaga woy cima gidin, loˈˈo payyatettay deˈin aggin, Yihoowaara deˈiya dabbotaa minttana danddayoos. Nuna ayba paacee gakkikkonne, Xoossaara mino dabbotaa medhiyoogee nu suuretettaa naaganaadaaninne Yihoowa wozanaa ufayssanaadan danddayissees. Tumau guutta eray deˈiyo issoti issotikka xalatettan tangguwaa ekkanaunne bantta suuretetta equwaa naaganau danddayidosona.
10, 11. (a) Issi michiyaa suuretetta equwan gakkida paaciyaa ayba ogiyan xoonadee? (b) Ha michiyaa Seexaanau ayba zirxxa zaaro immadee?
10 Valenttina Giranoviskkaaya giyo michee leemisuwaa qoppa. Daro paacee gakkinkka ammanettida Iyyoobaagaadan bantta suuretetta equwaa naagida, Ruusiyan deˈiya daro Yihoowa Markkatuppe a issinno. Iyyo layttay 20 heera gidiyo wode, 1945n issi ishay iyyo markkattiis. He ishay naaˈˈutoo simerettidi Geeshsha maxaafaabaa o haasayissiis; shin hegaappe simmin he ishaa mule beˈabeykku. Gidikkokka, Valenttina ba shoorotuyyo markkattiyoogaa doommaasu. Hegaappe denddidaagan, oyqettada hosppun layttau pirddettada kamppiyaa gelaasu. A 1953n birshshettada sohuwaara ba sabbakiyo oosuwaa doommaasu. Naaˈˈanttuwaa oyqettada tammu laytta qashettaasu. Issi kamppiyan daro layttaa gamˈˈa simmin o hara kamppiyaa efiidosona. He kamppiyan deˈiya amarida michotuyyo issi Geeshsha Maxaafay deˈees. Issi gallassi issi michiyaa Valenttino he Geeshsha Maxaafaa bessaasu. Hegan ayba ufayttadee! Valenttina hegaappe kase Geeshsha Maxaafaa beˈidoy, 1945n iyyo markkattida ishaa kushiyaana.
11 Valenttina 1967n qashuwaappe birshshetta simmada, bana Yihoowayyo geppidoogaa bessanau haattan xammaqettana danddayaasu. A ba demmido laˈatettaa 1969 gakkanaashin mishettada haggaazanau goˈettaasu. Gidikkokka, he laytti haranttuwaa oyqettada heezzu layttaa qashettanaadan pirdday imettiis. Haˈˈikka Valenttina sabbakiyoogaa aggabeykku. A 2001n hayqqana gakkanaashin, 44 asay tumaa eranaadan maaddaasu. A 21 layttaa qasho keettaaninne kamppiyan takkaasu. Ba suuretetta equwaa naagada deˈanau, ba laˈatettaa gujjin ubbabaa agganau eeno gaasu. Valenttina ba deˈuwaa wurssettaa heeran: “Taayyo ta keetti baawa. Taayyo deˈiya aqoy ubbay issi shanxxan oyqqiyooba; shin taani Yihoowayyo oottiyoogan ufayssaanne woppaa demmaas” yaagaasu. Asaa naati paacee gakkiyo wode Xoossaayyo ammanettokkona giidi mootiya Seexaanau Valenttina ayba zirxxa zaaro immadee! (Iyyooba 1:9-11) A Yihoowa wozanaa ufayssidoogaanne Yihooway Valenttinonne ammanettidi hayqqida harata ubbaa hayquwaappe denttanau laamotan naagiyoogaa ammanettana danddayoos.—Iyyooba 14:15.
12. Yihoowaara deˈiya nu dabbotaa xeelliyaagan siiquwau deˈiya sohoy aybee?
12 Yihoowaara deˈiya nu dabbotay baasettidoy a siiqiyoogaana. Nuuni Xoossaa eeshshata nashshoos; qassi a halchuwaara moggottidi deˈanau nuuyyo danddayettida ubbabaa oottoos. Dabloosi giyoogaappe dumma ogiyan, nu dosan wozanappe Yihoowa siiqoos. Wozanappe gidida he siiqoy paacee gakkiyo wode nu suuretetta equwaa naaganaadan minttettees. Yihooway qassi, “ba ammanettiyaageetu ogiyaakka naagees.”—Leemiso 2:8; Mazamure 97:10.
13. Nuuni ayyo oottiyoobaa Yihooway waatidi xeellii?
13 Nuuyyo darobaa oottanau abbee baynnabadan siyettikkonne, Yihoowa sunttaa bonchanaadan siiqoy nuna denttettees. I nu loˈˈo koshshaa beˈees; nuuni oottanau koyiyoobaa ubbaa oottana danddayennaba gidikkokka, nu bolli pirddenna. Nuuni oottiyooba xallau gidennan, nuuni hegaa oottanaadan denttettidabaukka xoqqa sohoy imettees. Iyyoobi keehippe azzanidabanne daroban genccidaba gidikkokka, bana mootiyaageetussi i Yihoowa ogiyaa siiqiyoogaa yootiis. (Iyyooba 10:12; 28:28 nabbaba.) Elifaazi, Bilddaadinne Xoofaari tuma gididabaa haasayibeenna gishshau, Iyyooba maxaafay wurssetta shemppuwan Xoossay eta bolli hanqqettidoogaa yootees. He sohuwan, Yihooway Iyyooba oyddutoo “ta ashkkaraa” giyoogaaninne tuma gidennabaa haasayidaageetu gishshaa woossanaadan azaziyoogan an ufayttidoogaa qonccissiis. (Iyyooba 42:7-9) Yihoowa ufayssiyaageeta gidanau, nuunikka hegaadan oottiyaageeta gidoos.
Yihooway Ammanettida Ba Ashkkarata Kaafees
14. Iyyoobi ba qofaa laammanaadan Yihooway waatidi maaddidee?
14 Iyyoobi polo asa gidana xayikkokka, ba suuretetta equwaa naagiis. Issi issitoo wolqqaama sugettay gakkiyo wode, i hanotaa suure ogiyan xeellibeenna. Leemisuwau, I Yihoowayyo: “Abeet Xoossau, taani neeyyo waassais; shin neeni taayyo allabaakka. . . . Ne gita wolqqan tana yedettaasa” yaagiis. Hegaa bollankka, Iyyoobi: ‘Taani mooranchcha gidikke’ giyoogaaninne “taani mooridobi baawa; ta woosaikka geeshsha” giyoogan ba huuphe xillotettaa xoqqu oottidi xeelliis. (Iyyooba 10:7; 16:17; 30:20, 21) Gidoppe attin, Iyyoobi ba bolli xeelaa wottennaadan kehatettan maaddanau, Yihooway daro oyshaa oychiis. He oyshati, Xoossay ubbaappe bolla gidiyoogeenne asaa aara geeddarssana danddayettennaagee Iyyoobau qoncci beettanaadan maaddidosona. Iyyoobi zoriyaa ekkidi ba qofaa laammiis.—Iyyooba 40:8; 42:2, 6 nabbaba.
15, 16. Ha wodiyan Yihooway ba ashkkarata ayba ogiyan maaddii?
15 Ha wodiyankka Yihooway ba ashkkaratuyyo kehatettan kaaletuwaanne zoriyaa immees. Hegaa bollikka, keehippe maaddiya anjjuwaa demmida. Leemisuwau, Yesuus Kiristtoosi wozo yarshsho gididi, nagaray atto geetettanaadan baaso gidiyaabaa oottiis. Nuuni polo gidana xayikkokka, he yarshshuwaa gaasuwan Xoossaara mata dabbotaa medhana danddayoos. (Yaaqooba 4:8; 1 Yohaannisa 2:1) Nuna paacee gakkiyo wode, Xoossaa geeshsha ayyaanaa maaduwaanne minttettuwaa demmanau woossoos. Hegaa bollikka, nuuyyo kumetta Geeshsha Maxaafay deˈees; qassi nuuni a nabbabiyaabanne nabbabidobaa wotti denttidi qoppiyaaba gidikko, ammanuwan gakkiya paaciyaa xoonanau giigidaageeta gidoos. Xannaˈiyoogee ubbabaa haariyo maataanne nu suuretetta equwaa xeelliyaagan denddida oyshaa akeekanaadan nuna maaddees.
16 Hegaa bollikka, Yihooway ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ baggaara ayyaanaa qumaa immiyo saˈa yuushuwan deˈiya ishanttu maabaraa yame gidiyoogan keehippe goˈettida. (Maatiyoosa 24:45-47) Xeetu shaˈa gidiya gubaaˈetu ubban shiiqiyo shiiqotun, Yihoowa Markkati kaaletuwaanne ammanuwan gakkiya paaciyaa xoonanau minttettuwaa demmoosona. Jarmane biittan deˈiya, layttay 15 gidido SHeeli temokruwaappe hegaa akeekana danddayoos.
17. SHiiquwan ubbatoo beettiyoogee aadhida eratetta gidiyoogaa issi naˈee temokroy waatidi bessii?
17 Timirtte keettan issi gallassi, SHeeli kifiliyaa guutta wodiyau asttamaaree gelibeenna. I kifiliyaa naati sintta wodiyaabaa eranau Uuja Bord giyoobaa goˈettanau qofaa qachidosona. SHeela sohuwaara kifiliyaappe kiya aggaasu; a guyyeppe siyidobay hegaadan oottidoogan ufayttanaadan oottiis. Issi issi tamaareti Uuja bord giyoogaa goˈettiiddi daydanttatuura gayttidi dagammidi baqatidosona. Yaatin, SHeela he kifiliyaappe sohuwaara kiyanau qofaa qachanaadan maaddiday aybee? SHeela: “Hegaappe guutta wodiyaa kasetidi, Uuja bordee gattiyo qohuwaabaa Kawotettaa Addaraashan shiiquwan tamaarida. Yaatiyo gishshau, ay oottana koshshiyaakko eraas. Geeshsha Maxaafay Leemiso 27:11n giyoogaadan, Yihoowa ufayssana koyaas” yaagada qonccissaasu. SHeela shiiquwan beettada timirttiyaa loyttada ezggidoogee ayba loˈˈobee!
18. Neeni ay oottanau murttadii?
18 Nuuni ubbay Xoossaa dirijjitee immiyo kaaletuwaa mintti kaallanau murttidaageeta gidoos. SHiiquwan ubbatoo beettiyoogan, Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogan, Geeshsha Maxaafan baasettida xuufeta xannaˈˈiyoogan, woosaaninne kayma Kiristtaanetuura laggetettaa medhiyoogan, nuussi koshshiya kaaletuwaanne maaduwaa demmoos. Yihooway nuuni nu suuretetta equwaa naagidi deˈanaadan koyees; qassi nuuni hegaadan oottanaagaa ammanettees. Yihoowa sunttaa bonchiyo, suuretetta equwaa naagiyoonne Yihoowa wozanaa ufayssiyo ayba gita maataa demmidoo!
Hassayay?
• Seexaanay oyshettiyoy ayba hanotatunne paacetu gishshataassee?
• Nuuyyo deˈiya aybippenne aadhiya aqoy aybee?
• Yihoowaara deˈiya nu dabbotau baaso gidiyaabi aybee?
• Ha wodiyan Yihooway nuna kaafiyo ogetuppe amaridaageeti awugeetee?
[Oyshata]
[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa]
Neeni demmido alˈˈo eray haratuyyo yootanau nena denttettenee?
[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa]
Nu mala Kiristtaaneti bantta suuretetta equwaa naagidi deˈanaadan maaddana danddayoos
[Sinttaa 18n deʼiya misiliyaa]
Valenttina ba suuretetta equwaa naagada deˈanau ubbabaa agganau eeno gaasu