Nu Huuphiyaa Yihoowayyo Geppiyoy Aybissee?

“Xoossaa kiitanchchai, tana haarida taani goinniyo Xoossaagee, zine qammi ta matan [eqqiis].”—OOSUWAA 27:23.

1. Xammaqettanau giigidaageeti ayba tangguwaa ekkidonaa? Hegee woygiya oyshaa denttii?

“YESUUS KIRISTTOOSA yarshshuwan ammanidi, Yihoowa sheniyaa oottanau intte nagaraappe simmidi intte huuphiyaa ayyo geppidetii?” Hagee xammaqettanau giigidaageeti xinqqatiyaa haasayaa wurssettan zaariyo naaˈˈu oyshatuppe issuwaa. Kiristtaaneti bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppana koshshiyoy aybissee? Nu huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogee nuna waatidi goˈˈii? Issi uri ba huuphiyaa geppennan, Xoossay koyiyo ogiyan ayyo goynnana danddayennay aybissee? Ha oyshatu zaaruwaa akeekanau, kasetidi ba huuphiyaa geppiyoogee aybakko qoppana koshshees.

2. Issi uri ba huuphiyaa Xoossaayyo geppiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

² Issi uri ba huuphiyaa Xoossaayyo geppiyoogee woygiyoogee? Kiitettida PHauloosi bau Xoossaara deˈiya dabbotaa waati qonccissidaakko akeeka. Daafay gakkana haniyo markkabiyan deˈiya daro asatussi i, Yihoowa ‘tana haarida Xoossaa’ yaagiis. (Oosuwaa 27:22-24 nabbaba.) Tumu Kiristtaaneti ubbay Yihoowassa. Hegaappe dumma hanotan, kumetta alamee “xalahe halaqan” haarettees. (1 Yohaannisa 5:19) Kiristtaaneti Yihoowa ufayssiya ogiyan bantta huuphiyaa woosan ayyo geppiyo wode, eti abaa gidoosona. Hegaa mala geppay issi asi shiiqettido shiiqo. Hegaappe simmidi haattan xammaqettees.

3. Yesuusa xinqqatee ay malaatii? A kaalliyaageeti a leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoonaa?

³ Yesuusi Xoossaa sheniyaa polanau doorido wode, nuuyyo leemiso gidiyaabaa oottiis. I yelettidoy Xoossau buzo gidida Israaˈeela asaappe gidiyo gishshau, Xoossau bana geppi uttiis. SHin i xammaqettiyoogan Higgiyan koyettiyaabaappe aadhiyaabaa oottiis. Xoossaa Qaalay i: “Xoossau, taani neeni koyiyoogaa oottanau yaas” yaagidoogaa qonccissees. (Ibraawe 10:7; Luqaasa 3:21) Hegaa gishshau, Yesuusa xinqqatee, i ba Aawaa sheniyaa oottanau ba huuphiyaa Xoossaayyo sheedhidoogaa malaatees. A kaalliyaageeti xammaqettanau giigiyo wode, a leemisuwaa kaalloosona. Gidoppe attin, eti haattan  xammaqettiyoogee, bantta huuphiyaa woosan Xoossaayyo geppidoogaa asau qonccissiyo oge.

Nu Huuphiyaa Geppiyoogee Goˈˈiyo Ogiyaa

4. Issoy issuwau aqiyoogaa xeelliyaagan Daawitanne Yonaataana giddon deˈiya laggetettaappe ay tamaariyoo?

⁴ Kiristtaaneti bantta huuphiyaa geppiyoogee xoqqu oottidi xeelliyooba. Hegee coo qaala geliyoogaappe aadhiyaaba. Gidoshin, nu huuphiyaa geppiyoogee goˈˈiyoy ayba ogiyaanee? Asay issoy issuwau qaalaa geliyoogee waatidi goˈˈiyaakko hegaara geeddarissiyoogan ane beˈoos. Issi leemisoy laggetettaa. Neeni lagge gidiyoogan goˈettanau, laggetettay kaalettiyoobaa polana koshshees. Hegee laggiyau aqiyoogaa, giishin laggiyaa ufayssiyaabaa wozanappe oottiyoogaa gujjees. Geeshsha Maxaafan deˈiya keehi loˈˈo laggetettaappe issoy, Daawitanne Yonaataana laggetettaa. Ubba eti issoy issuwau lagge gidanau maacettidosona. (1 Sameela 17:57; 18:1, 3 nabbaba.) Laggee issoy issuwau hegaadan aqiyoogee meeze gidennaba gidikkonne, laggeti issoy issuwau aqiyo wode woykko issoy issuwaa ufayssiyaabaa oottanau wozanappe koyiyo wode, darotu laggetettay minnees.—Leemiso 17:17; 18:24.

5. Issi ayllee loˈˈo gidida godau ubbatoo haarettiyoogan waanidi goˈettana danddayii?

⁵ Israaˈeeletuyyo Xoossay immido Higgee, maacettiyoogan asay goˈettido hara gaytotettaa qonccissees. Issi ayllee loˈˈo gidida godau ubbatoo haarettidi goˈettanau koyiyaaba gidikko, laamettenna mino maachaa maacettana danddayees. Higgee hagaadan gees: “He aillee, ‘Taani ta godaa, ta keettaayyiyoonne ta naata siiqais; taani ailletettaappe kiyikke’ yaagikko, a godai a pirddiyaageetu sintti aatto; hegaappe guyyiyan pengge woikko pengge qosilettaakko a efiidi, a haittaa goottan lukko. Simmi i ba de7⁠o laitta ubban ayyo aille gidana.”—Kessaabaa 21:5, 6.

6, 7. (a) Maacettiyoogee asaa waati goˈˈii? (b) Yihoowaara nuuyyo deˈiya dabbotaabaa hegee ay qonccissii?

⁶ Aqo deˈoy issoy issuwau wozanappe aqiyoogaa koyiyaaba. Hegee maayettidobaa oottiyoogaa gidennan, issi urassi aqiyoogaa. Maaraadan ekkennan woy gelennan issippe coo deˈiyaageeti woykko eta naati hirgga duussaa doosona. SHin boncho gidida aqo duussan issoy issuwau aqidaageeti bantta aqo duussan merettiya metuwaa siiquwan giigissanau baaxetanaadan Geeshsha Maxaafay mino zoriyaa zorees.—Maatiyoosa 19:5, 6; 1 Qoronttoosa 13:7, 8; Ibraawe 13:4.

⁷ Beni wode, asay zalˈˈiyaaranne oosuwaara gayttidaagan maacettiyoogan goˈettiis. (Maatiyoosa 20:1, 2, 8) Ha wodiyankka hegaadan maacettiyoogee goˈˈees. Leemisuwau, nuuni zalˈˈiyaa doommanaappe woykko oosuwau qaxarettanaappe kase maayettidobaa parami wottiyoogee goˈˈees. Hegaa gishshau, laggetettaa, aqo deˈuwaanne oosuwaa malatiyaabau qaalaa geliyoogee gaytotettaa minttiyaaba gidikko, neeni ne huuphiyaa Yihoowayyo muleera geppiyoogee aara deˈiya dabbotaa hegaappe keehi aaruwan minttees! Beni wode deˈida asay ba huuphiyaa Xoossaa Yihoowayyo geppidoogan waani goˈettidaakkonne hegee qaalaa geliyoogaappe aadhiyoy ayba ogiyaanakko ane haˈˈi beˈoos.

Israaˈeelati Banttana Xoossaayyo Geppidoogan Goˈˈettdo Ogiyaa

8. Israaˈeeleti banttana Xoossaayyo geppidosona giyoogee woygiyoogee?

⁸ Israaˈeele deree ubbay Xoossaayyo qaalaa gelido wode, banttana Yihoowayyo geppidaageeta gididosona. Yihooway Siinaa Deriyaa lanqqen eta shiishshidi: “Intte taayyo kumetta azazettikkonne ta maachchaa naagikko, kawotetta ubbaa giddon intte taayyo buzo gidana” yaagiis. Asaykka issi doona gididi: “GODAI giidobaa ubbaa nuuni oottana” yaagiis. (Kessaabaa 19:4-8) Israaˈeeleti banttana geppidoogee issibaa oottanau maacettiyoogaappe aadhiyaaba. Hegaa giyoogee eti Yihoowassa gididosonanne Yihoowaykka eta baayyo “buzo” ootti xeelliis giyoogaa.

9. Israaˈeeleti banttana Xoossaayyo geppidoogan waani goˈettidonaa?

⁹ Israaˈeeleti Yihoowassa gidiyoogan goˈettidosona.  I ammanettiyaagaa; qassi siiqiya aaway ba naˈau koshshiyaabaa kunttiyoogaadan etau koshshiyaabaa kunttiis. Xoossay Israaˈeeletuyyo: “Aayyiyaa ba xanttiyo na7aa doganau danddayaiyye? Ba uluwaappe yelido na7au qarettekkeeyye? Geelladan a dogiyaakkokka, taani nena dogikke!” yaagiis. (Isiyaasa 49:15) Yihooway eta kaalettanau Higgiyaa immiis; hananabaa yootiyaageetun minttettiis; qassi kiitanchatun naagiis. Mazamuraawee: “I ba qaalaa Yaaqooba zerettaassi, ba awaajjuwaanne pirddaa Israa7⁠eela asaassi awaajjees. I hara kawotettaa asaassi hagaa oottibeenna” yaagidi xaafiis. (Mazamure 147:19, 20; Mazamure 34:7, 19; 48:14 nabbaba.) Yihooway beni wode baassa gidida deriyau koshshiyaabaa kunttidoogaadan, ha wodiyankka bantta huuphiyaa assi geppidaageetuyyo koshshiyaabaa kunttees.

Nu Huuphiyaa Xoossaayyo Geppana Koshshiyo Gaasuwaa

10, 11. Nuuni Xoossaa keettaa asa gididi yelettidoo? Qonccissa.

¹⁰ Issi issi asay Kiristtaane gidanau ba huuphiyaa geppiyoogaanne xammaqettiyoogaa qoppiyo wode, ‘Taani ta huuphiyaa Xoossaayyo geppennan ayyo goynnana danddayennay aybissee?’ giidi oychana danddayees. Xoossaa xeelan nu hanotay ha wodiyan ay malakko qoppiyoogee hegaa loytti akeekanau maaddees. Addaame nagaraa gaasuwan nuuni ubbay Xoossaa keettaa asa gididi yelettibeennaagaa hassaya. (Roome 3:23; 5:12) Xoossay nuna ba keettaa asa oottidi ekkanaadan, nu huuphiyaa au geppiyoogee keehippe koshshiyaaba. Hegaadan giyoy aybissakko ane beˈoos.

¹¹ Xoossay halchidoogaadan merinaa deˈuwaa laatissana danddayiya aawi nuuppe ooyyoonne baawa. (1 Ximootiyoosa 6:19) Koyro azinaynne machiyaa nagaraa oottido wode asa zaree siiqo Aawaa, Medhidaagaappe haakkido gishshau, nuuni Xoossaa naata gididi yelettibookko. (Zaarettido Wogaa 32:5⁠ra gatta xeella.) He wodeppe doommidi, asaa naati ubbay Xoossaappe haakkidi, Yihoowa keettaa asa gidennan deˈidosona.

12. (a) Nagarancha gidida asaa naati waanidi Xoossaa keettaa asa gidana danddayiyoonaa? (b) Xammaqettanaappe kase nuuni ayba tanggo ekkana bessii?

¹² Gidikkokka, Xoossay nuna huuphe xekkan bana ufayssiya, ba soo ashkkara oottidi ekkanaadan a woossana danddayoos. * Hegee nu mala nagaranchatuyyo waani danddayettiyaabee? Kiitettida PHauloosi: “Nuuni Xoossaara kase morkke; shin a Na7aa haiquwan aara sigettida” yaagidi xaafiis. (Roome 5:10) Nuuni xammaqettiyoogan Xoossaa ufayssanau loˈˈo zoriya wozanay deˈiyoogeeta gidanaadan a woossoos. (1 PHeexiroosa 3:21) SHin xammaqettanaappe kase nuuni ekkana koshshiyo tanggoti deˈoosona. Nuuni Xoossaa eranau, an ammanettiyoogaa tamaaranau, nagaraappe simmanaunne nu deˈuwaa ogiyaa laammanau bessees. (Yohaannisa 17:3; Oosuwaa 3:19; Ibraawe 11:6) Xoossay nuna ba keettaa asa oottidi ekkanaappe kase nuuni oottana koshshiyo harabaykka deˈees. Hegee aybee?

13. Issi uri Xoossaa ufayssiya ogiyan goynniya, A keettaa asaa yame gidanau ba huuphiyaa ayyo geppanau qaalaa geliyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

¹³ Xoossaappe haakkida uri Xoossaa ufayssiya a keettaa asaa yame gidanaappe kase, Yihoowayyo wozanappe qaalaa gelana koshshees. Hegee aybissi koshshidaakko akeekanau, aawu aaya baynna issi naˈaa kehatettan ba naˈadan dichanau koyida issi loˈˈo aawaa qoppa. He aaway loˈˈo asa gidiyoogan erettees. SHin he bitanee ba naˈadan a ekkanaappe kase naˈay qaalaa gelanaadan koyees. Yaatiyo gishshau, bitanee: “Taani nena ta naˈadan ekkanaappe kase, neeni tana ne aawadan siiqanaagaanne bonchanaagaa erana koyays” yaagees. He bitanee naˈaa ba soo ehiyoy, naˈay wozanappe qaalaa geliyo wode xallaana. Hegee bessiyaaba gidennee? Hegaadankka, ayyo banttana geppanau qaalaa  geliyaageetu xallaa Yihooway ba soo asa oottidi ekkees. Geeshsha Maxaafay: “Inttena ayyo geppidaageetanne a ufayssiya deˈo yarshsho oottidi au shiishshite” yaagees.—Roome 12:1, Zi Niwu Inggilish Baybil.

Siiquwaanne Ammanuwaa Qonccissiyo Oge

14. Nu huuphiyaa geppiyoogee siiquwaa qonccissiyooba gididoy ayba ogiyaanee?

¹⁴ Nu huuphiyaa Xoossaayyo geppiyoogee, Yihoowa wozanappe siiqiyoogaa qonccissiyo oge. Issi issi hanotan, hegee ekkiyo woy geliyo wode maacettiyoogaara issi mala. Ekkiya issi Kiristtaanee ay hanotankka gidin, i ekkiyooriyyo ammanettanau qaalaa geliyo wode, o siiqiyoogaa qonccissees. Hegee issibaa oottanau qaalaa geliyoogaa gidennan, issi uraara maacettiyoogaa. Ekkiya issi Kiristtaanee aqo deˈuwaa maachaa maacettennan, ba ekkiyooriira deˈana danddayennaagaa akeekees. Hegaara issi mala hanotan, nuunikka nu huuphiyaa Yihoowayyo geppennan, a keettaa asaa yame gidiyoogan kumetta hanotan goˈettana danddayokko. Nuuni polo gidana xayikkonne, Xoossaassa gidanau koyiyo, qassi ayba hanotankka ayyo ammanettidaageeta gidanau murttido gishshau, ayyo nu huuphiyaa geppoos.—Maatiyoosa 22:37.

15. Nu huuphiyaa geppiyoogee ammanuwaa qonccissiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁵ Nuuni nu huuphiyaa Xoossaayyo geppiyo wode, ammanuwaa qonccissoos. Hegaadan giyoy aybissee? Nuuni Yihoowa ammaniyoogee, nuuyyo akko shiiqiyoogee loˈˈo gidiyoogaa ammanettanaadan oottees. (Mazamure 73:28) Nuuni deˈiyoy “geellanne nagaranchcha asaa” giddoona gidiyo gishshau, Xoossaara hemettiyoogee ubbatoo metennaba gidennaagaa eroos; shin Xoossay nuuni baaxetiyo wode maaddanau gelido qaalan ammanettoos. (Piliphphisiyuusa 2:15; 4:13) Nuuni polo gidennaagaa eroos; shin nuuni moorobaa oottiyo wodekka, Yihooway nu nagaraa atto gaanaagaa ammanettoos. (Mazamure 103:13, 14; Roome 7:21-25 nabbaba.) Nuuni nu suuretettaa naaganau murttidoogaa Yihooway anjjanaagaa ammanettoos.—Iyyooba 27:5.

Nu Huuphiyaa Xoossaayyo Geppiyoogee Ufayssaa Demissees

16, 17. Nu huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogee ufayssaa demissiyoy aybissee?

¹⁶ Nu huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogee nuna ayyo immiyoogaa gujjiyo gishshau, ufayssaa demissees. Yesuusi: “Ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa woykko ufayttiyaagaa” giido wode, tuma gididabaa yootiis. (Oosuwaa 20:35) Yesuusi saˈan haggaaziyo wode, immiyoogan demmiyo ufayssaa loyttidi akeekiis. Koshshiyo wode, Yesuusi shemppiyoogaa, quma miyoogaanne injje deˈuwaa deˈiyoogaa aggidi, harati deˈuwaa ogiyaa demmanaadan maaddiis. (Yohaannisa 4:34) Yesuusi ba Aawaa wozanaa ufayssiyoogan ufayttiis. Yesuusi: “Taani ubba wode a ufaissiyaagaa [oottays]” yaagiis.—Yohaannisa 8:29; Leemiso 27:11.

¹⁷ Hegaa gishshau, Yesuusi: “Tana kaallanau koyiya urai de7⁠ikko, bana yeggi bayo” yaagidi,  ufayssiya deˈo ogiyaa bana kaalliyaageetuyyo qonccissiis. (Maatiyoosa 16:24) Hegaadan oottiyoogee, nuuni Yihoowakko shiiqanaadan maaddees. Nuuyyo koshshiyaabaa siiquwan kunttiyaagaappe aadhiya, nu huuphiyaa aatti immiyo hara uri deˈii?

18. Nu huuphiyaa Yihoowayyo geppidoogaara moggiya ogiyan deˈiyoogee, aybiyyo woykko ooyyookka gidin nu huuphiyaa geppiyoogaappe aadhiya ufayssaa demissiyoy aybissee?

¹⁸ Nu huuphiyaa Yihoowayyo geppidi, a sheniyaa oottiiddi hegaara moggiya ogiyan deˈiyoogee, aybiyyo woykko ooyyookka gidin nu huuphiyaa geppiyoogaappe aadhiya ufayssaa demissees. Leemisuwau, daro asay tumu ufayssaanne woppaa demmissenna miishshaa duretettaa ba deˈuwan yedettees. Gidikkokka, bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppiyaageeti merinau ufayttoosona. (Maatiyoosa 6:24) ‘Xoossaara issippe oottiyoogee’ gita maata gidiyo gishshau, hegee eti ufayttanaadan oottees; gidikkokka, eti bantta huuphiyaa geppiyoy oosossi gidennan, nuna nashshiya Xoossaassa. (1 Qoronttoosa 3:9) Eti bantta goˈˈaa yarshshiyoogaa appe aaruwan nashshana danddayiya uri baawa. Ba naaguwan eti merinau goˈettanaadan, ubba i bau ammanettiyaageeti zaaridi yelaga gidanaadan oottana.—Iyyooba 33:25; Ibraawe 6:10 nabbaba.

19. Bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppidaageeti ayba maata demmiyoonaa?

¹⁹ Ne huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogee, aara mata dabbotay neeyyo deˈanaadan oottees. Geeshsha Maxaafay: “Xoossaakko shiiqite; ikka inttekko shiiqana” yaagees. (Yaaqooba 4:8; Mazamure 25:14) Kaalliya huuphe yohuwan, nuuni Yihoowassa gidanau dooridoogan ammanettana danddayiyoy aybissakko beˈana.

[Tohossa qofaa]

Woygada Zaaruutii?

• Issi uri ba huuphiyaa Xoossaayyo geppiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

• Nu huuphiyaa Xoossaayyo geppiyoogee nuna waati goˈˈii?

• Kiristtaaneti bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppana koshshidoy aybissee?

[Oyshata]

[Sinttaa 14n dèiya misiliyaa]

Nu huuphiyaa geppidoogaara moggiya ogiyan deˈiyoogee merinaa ufayssaa demissees