Wonggele Maxaafatun Neeni Ammanettana Danddayiyoy Aybissee?

“Keehi daro goˈˈaa demmanaadan maaddidosona. Miilooniyan qoodettiya miishshaa kessidi pilmetanne . . . keehi bayzettya maxaafata giigissanau denttettidosona; . . . Kiristtaane geetettiya citati eta ammanidi ekkidosona. Eti daro haymaanooteenne maqqo qofay merettanaadan gaaso gididosona.”—SUPER INTTERESANTTE, BIRAAZILE BIITTAA GAAZEEXAA.

HA UBBABAA giidoy aybaa xeelliyaagaanee? He maxeetee qofaa immidoy mata wode keehippe erettida qofaynne oosoy an baasettido, 1950 heeran Naga Hamaadeninne Gibxxen harasan beettida worddo wonggeliyaa, dabddaabbetanne ajjuutata xeelliyaagaana. Hegeetinne hegaa mala hara xuufeti darotoo Nostik woykko Apokirayfal xuufeta geetettoosona. *

Maqqidobi Deˈii?

Asay darotoo Geeshsha Maxaafaanne erettida haymaanooteta siriyo ha wodiyan, Nostik woykko Apokirayfal xuufeti darota ufayssidaba milatoosona. Ha xuufeti daro asay Yesuus Kiristtoosa timirttiyaanne Kiristtaane haymaanootiyaa xeelliyo ogiyaa mooridosona. Issi maxeetee: “Toomaasa Wonggeleenne hara apokirayfal [xuufeti] ayyaanaabaa koyiyaaba gidikkonne haymaanootiyaa siriya, ha wodiyan gujjiiddi deˈiya asaa citay koyiyoobaa yootoosona” yaagiis. “Bantta ammanuwau Apokirayfal xuufeta baaso oottida, guuxxiis giishin 30 citati” Brazile xallan deˈiyoogaadan qofettees.

Ha xuufeti beettidoogee oyddantta xeetu layttaa M.Ln, Kaatolike haymaanootee Yesuusa xeelliyaagan tumaa genttanau maqqiis, a deˈuwaabaa yootiya Apokirayfal xuufetun deˈiya issi issi taarikee geemmiis, qassi ha wodiyan Geeshsha Maxaafan deˈiya oyddu Wonggeleti laamettidosona giya qofay aakkanaadan oottiis. Illen Pagalz geetettiya haymaanootiyaa profeseriyaa: “Nuuni Kiristtaane haymaanooteenne Kiristtaane woga giyoobay, hara cora  xuufetu giddoppe doorettida amaridaageetun baasettidaba gidiyoogaa haˈˈi akeekida” yaagada hegaa qonccissaasu.

Pagalzi mala, haymaanootiyaa eranchatu qofan Kiristtaane ammanuwau pulttoy Geeshsha Maxaafaa xalla gidenna; Apokirayfal xuufetu mala hara pulttoti deˈoosona. Leemisuwau, Baybil Mistris geetettiya Bibisi prograamee, “Magddala Katamaappe Yiida Tumu Mayraamo” giya huuphe yohuwan Apokirayfal xuufeti Magddala katamappe yiida Mayraamibaa qonccissiiddi, a “hara erissiyo ashkkarata tamaarissiyaaronne ayyaanaaban kaalettiyaaro. A erissiyo ashkkara xalla gidennan, kiitettidaageetussi kiitettidaaro” gidiyoogaa yootiis. Magddala katamaappe yiida Mayraama oottaasu giyoobaa xeelliyaagan Kuwan Ariyas, O Estado da Saun Paulu geetettiya Brazile gaazeexan: “Koyro woosa keettati maccaasati qeesenne phaaphaase gididi oottiyo eta buzo keetta gidiyo gishshau, Yesuusi essido beni wode Kiristtaane haymaanootee ‘maccaasay’ kaalettiyooba gidiyoogaa ha wodiyan nuuni ammananaadan oottiya darobay deˈees” yaagidi xaafiis.

Ha wodiyan daroti Apokirayfal xuufeta Geeshsha Maxaafaa xuufetuppe keehi xoqqu ootti xeelliyaaba milatees. Gidikkokka, hegaadan xeelliyoogee: Apokirayfal xuufeti Kiristtaane ammanuwau ammanttiya pulttoo? Eti Geeshsha Maxaafaa timirttiyaappe dummatiyo wode, Geeshsha Maxaafaappenne Apokirayfal xuufetuppe nuuni awugaa ammananau bessii? Ha maxaafata genttidi, Yesuusa, Magddala Katamaa Mayraamonne harata xeelliyaagan koshshiya qofaa xayssidi, oyddu Wonggeleta laammanau oyddantto xeetu layttan maqqidobi deˈii? yaagiya oyshati merettanaadan oottees. Ha oyshatu zaaruwaa demmanau, Geeshsha Maxaafaa oyddu Wonggeletuppe issuwaa gidida Yohaannisa Wonggeliyaa ane beˈoos.

Yohaannisa Wonggeliyan Deˈiya Naqaashaa

Yohaannisa Wonggelee duuxerettidaagaappe attida, ha wodiyan Papires Raylands 457 (P⁵²) geetettiyaagee 20⁠tta xeetu layttaa doomettan Gibxxen beettiis. Hegee ha wodiyan deˈiya Geeshsha Maxaafatun, Yohaannisa 18:31-33, 37, 38n deˈiya qofaa oyqqiis; qassi Inggilizen, Manchester kataman, Jon Raylands Laybireeriyan deˈees. Kiristtaane Giriike Geeshsha Maxaafaa xuufetuppe duuxeretti attida, ha wodiyan deˈiya ubbaappe hegee koyro xaafettidaagaa. Haymaanootiyaa eranchati daroti hegee 125 M.L. heeran xaafettidoogaa ammanoosona; hegee Yohaannisi hayqqi simmin 25 gidiya laytta takkidi xaafettiis. He duuxerettida xuufee takkidi xaafettidaagaara daroban issi mala gidiyoogee maalaalees. Yohaannisa Wonggelee 125 M.L. heeran he duuxerettidi attidaagee beettido Gibxxen deˈiyoogee, he Wonggelee koyro xeetu layttaa M.Ln xaafettidoogaanne Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan xaafidaageekka Yohaannisa gidiyoogaa bessees. Yaatiyo gishshau, Yohaannisa maxaafaa xaafidaagee hanotaa ba ayfiyan beˈida ura.

Hara baggaara, Apokirayfal xuufeti ubbay naaˈˈantto xeetu layttaappe simmin, giishin eti yootiyoobay polettin xeetaappe dariya layttay aadhi simmin xaafettidosona. Issi issi eranchati Apokirayfal xuufeti baasettidoy etappe kasetiya xuufetuuna woykko wogatuuna giikkokka,  hegau naqaashi baawa. Yaatiyo gishshau, neeni keehippe ammanettiyoy beˈidaageeti markkattidoogaaneeyye, xeetu layttaappe simmin deˈida asay yootidoogaanee? Zaaroy qoncce. *

Yesuusa deˈuwaara gayttida issi issibaa genttanau Geeshsha Maxaafaa Wonggeleti laamettidosona giya qofaa xeelliyaagan shin? Leemisuwau, tumaa geellayanau oyddantto xeetu layttan Yohaannisa Wonggelee laamettiis giyoogau naqaashi deˈii? Ha oyshaa zaaranau, ha wodiyan deˈiya Geeshsha Maxaafau baaso gididay, Vatikan 1209 geetettiya oyddantto xeetu layttan kushiyan xaafettidaagaa gidiyoogaa nuuni akeekana koshshees. Oyddantto xeetu layttan laamettidabay haˈˈi deˈiya Geeshsha Maxaafan deˈikko, hegee kushiyan xaafetida he xuufiyan deˈana bessees. Luqaasanne Yohaannisa maxaafatuppe dariya baggaa oyqqida Bodmar 14, 15 (P⁷⁵) geetettiya, kushiyan xaafettida hara xuufee 175 M.Lppe biidi 225 M.L. gakkanaashin deˈiya wodiyan xaafettidaagaa gidiyoogee ufayssiyaaba. Eranchati giyoogaadan he xuufeenne Vatikan 1209y qofan keehippe issi mala. Hara guussan, Geeshsha Maxaafaa Wonggeletun darobay laamettibeennaagaa Vatikan 1209y qonccissees.

Yohaannisa Wonggelee woykko hara Wonggeleti oyddantto xeetu layttan laamettidoogaa bessiya, xaafettida woy hara naqaashi baawa. Gibxxen, Oksirehenchesen beettida kushiyan xaafettida xuufetuppe duuxerettidi attidaageeta pilggi simmidi, Kambirije Yuniversttiyaa dottoree Piter M. Hedi hagaadan giis: “Xaaxi waaxi xeelliyo wode ha wodiyan deˈiya issi issi xuufetuyyo baaso gidida, oyddantto xeetu layttaappe doommidi keehippe erettida Giriike wogga pitaletun xaafettidaageetura kushiyan xaafettida ha xuufeti moggoosona. Ooratta Maachaa xuufeti koyro heeran xaafettido hanotaa xeelliyaagan dumma ogiyan akeekanaadan oottiyaabi baawa.”

Woygidi Kuuyana Danddayiyoo?

Maatiyoosa, Marqqoosa, Luqaasanne Yohaannisa Wonggeleti tuma gidiyoogee, guuxxiis giishin naaˈˈantto xeetu layttaa baggaa heeran deˈiya Kiristtaaneti ubbay ammaniyooba. Teshiyani xaafido, Tiyatesaron (Giriikettuwan “oyddaa[ppe]” giyoogaa) geetettiya 160⁠nne 175 M. L. giddon xaafettida, daro asay goˈettiyo xuufee, baasettidoy tuma gidida oyddu Wonggeletu xallaanappe attin, Nostike “wonggeletuuna” gidenna. (Wonggeliyau Beni Wode Mootettidoogaa” giya saaxiniyaa xeella.) Naaˈˈantto xeetu layttaa M.L. wurssettan Ireniyeesi akeekidobaykka bessiyaaba. I saˈan oyddu ginatinne oyddu ginan carkkiya carkkoy deˈiyoogaadan, Wonggeletikka oydda gidana bessiyoogaa yootiis. I geeddarssidobay oysha denttana danddayikkokka, he wode tuma gidida oyddu Wonggeletu xallay deˈiyoogaa i giidobay qonccissees.

Ha ubba naqaashay ay qonccissii? Oyddu Wonggeleta gujjin, Kiristtaane Giriike Geeshsha Maxaafaa Xuufeti naaˈˈantto xeetu layttaappe doommidi ha wodiyaa gakkanaashin laamettibeennaagaa bessees. Xoossaa ayyaanay kaalettin xaafettida Geeshsha Maxaafaa xuufetuppe awugaanne laammanau woy genttanau  oyddantto xeetu layttan maqqidobi deˈees giya qofaa ammananaadan oottiya mino gaasoy baawa. Hegaappe dumma hanotan, Geeshsha Maxaafaa eranchaa Brus Metisgeri: “Naaˈˈantto xeetu layttaa wurssettan, . . . Mediteraaniyaa heeran deˈiya biittatu xallan gidennan, Birttaaniyaappe Masphexoomiyaa gakkanaashin deˈiya heeratun xombban xombban deˈiya, ammaniyaageetu dumma dumma gubaaˈeti Ooratta Maachaa xuufetuppe daro baggaa maayoosona” yaagidi xaafiis.

Kiitettida PHauloosinne PHeexiroosi Xoossaa Qaalaa tumaa kaafidosona. Kiristtaaneti tamaaridobaappe dummatiyaabaa ekkennaadan woy ammanennaadan eti mintti akeekissidosona. Leemisuwau, PHauloosi Ximootiyoosayyo: “Ximootiyoosaa, issi issi asai balan eratetta giyo eeyya palamaappenne hada haasayaappe baqataidda, neeyyo imettida hadaraa naaga. Aissi giikko, issooti issooti nuuyyo eratetti de7⁠ees yaagiiddi, ammanuwaa balidosona” yaagidi xaafiis. PHeexiroosi: “Nuuni a gita bonchchuwaa be7⁠idi yootoosippe attin, medhdhi ekkido haisiyan nu Godaa Kiristtoosa wolqqaanne yuussaa intteyyo yootibookko” yaagiis.—1 Ximootiyoosa 6:20, 21; 2 PHeexiroosa 1:16.

Daro wodiyaappe kase, hananabaa yootiya Isiyaasi geeshsha ayyaanay denttettin: “Maatai melees; ciishshaikka qoqqofettees; shin nu Xoossaa qaalai merinau eqqidi de7⁠ees” yaagiis. (Isiyaasa 40:8) Geeshsha Maxaafay ayyaanay kaalettin xaafettanaadan Oottidaagee, “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan” aadhida wodetun he maxaafaa naagidoogaa nuunikka ammanettana danddayoos.—1 Ximootiyoosa 2:4.

[Tohossa qofata]

[Sinttaa 9n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Papires Raylands 457 (P⁵²) geetettiya, naaˈˈantto xeetu layttaa M.Ln xaafettida, Yohaannisa Wonggelee duuxerettidaagaappe attidaagee, koyroy xaafettoosappe tamman qoodettiya layttay aadhi simmin xaafettiis

[Sinttaa 11n diya misiliyaa]

Wonggeliyau Beni Wode Mootettidoogaa

Kiristtaane ammanoy doommido koyro heeran, toochiyaageeti Wonggeleti issoy issuwaara maayettenna gishshau, eti yootiyooban ammanettana danddayettennaagaa yootidosona. Soore biittaa xaafee Teshiyani (110-180 M.L. heeran) Wonggeletuyyo mootettiis. I Wonggeleta akeekan maayettanaadan oottidi oyddaa issippe gattidi xaafiyaakko, phalqqettiyaaba milatiya qofay xayana yaagidi qoppiis.

Teshiyani hegaadan issippe gattidi xaafiyoogaa doommiis. I koyro xaafidoy Giriikettuwaanakko woy Sooriyaa qaalaanakko erettenna. Ayba qaalaanakka gido, Teshiyani “oyddaa[ppe]” yaagiya birshshettay deˈiyo Giriikettuwan Tiyatesaron geetettiya xuufiyaa 170 M.L. heeran xaafidi wurssiis. Ayyaanay kaalettin xaafettibeenna ha xuufiyaabaa nuuni eranau koshshiyoy aybissee?

Wonggeletuppe awugeenne 150 M.Lppe kase xaafettibeenna gishshau, goˈˈiyaaba gidenna yaagiya qofaa, toochiyaageeti 19⁠tta xeetu layttan aassiyoogaa doommidosona. Gidikkokka, hegaappe simmin beettida, beni wode kushiyan xaafetida Tiyatesaron xuufee, 150 M.L. heeran erettidanne ammanidi ekkidoogeeti oyddu Wonggeletu xalla gidiyoogau mino naqaasha.

Tiyatesaron xuufee beettidoogeenne Araba, Armene, Giriikenne Laatine qaalatun he xuufiyaa xeelliyaagan qofay imettidoogee: “Ha beettidabati Tiyatesaron xuufiyaa xeelliyaagan merettida siriyaa xayssidosonanne nu Godaa deˈuwaabaa yootiya hara ubbaappe oyddu tumu Wonggeleti 170 M. L. heeran palami baynna hanotan keehippe koshshiyaageeta gidiyoogaa qonccissidosona” yaagidi, Geeshsha Maxaafaa eranchay Ser Frederiki Keniyoni xaafanaadan oottiis.

[Misiliyaa]

Teshiyan

Tiyatesaron Araba Qaalan

[Sinttaa 8n Deˈiya Misiliyaa]

(Loyttada beˈana koyikko maxeetiyaa xeella)

33 M.Ln

Yesuusi hayqqiis

41 heeran

Maatiyoosa Wonggelee xaafettiis

58 heeran

Luqaasa Wonggelee xaafettiis

65 heeran

Marqqoosa Wonggelee xaafettiis

98 heeran

Yohaannisa Wonggelee xaafettiis

125n

Raylands 457 (P52)

140 heeran

Apokirayfal xuufeta xaafiyoogee doomettiis

175 heeran

Bodmar 14, 15 (P75)

Oyddantto xeetu layttan

Vatikan 1209

[Sinttaa 10n deʼiya misiliyaa]

Vatikan 1209

Qommoora deˈiya, oyddantto xeetu layttan kushiyan xaafettida Vatikan 1209y Wonggeleti daro laamettibeennaagaa bessees

[Misilee Ekettidosaa]

From the book Bibliorum Sacrorum Graecus Codex Vaticanus, 1868

[Sinttaa 9n deˈiya Misilee Ekettidosaa]

© The Trustees of the Chester Beatty Library, Dublin