Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Attuma Asau, Intteyyo Huuphe Gidida Kiristtoosau Haaretteetii?

Attuma Asau, Intteyyo Huuphe Gidida Kiristtoosau Haaretteetii?

Attuma Asau, Intteyyo Huuphe Gidida Kiristtoosau Haaretteetii?

“Kiristtoosi attumaasa ubbaayyo huuphe.”—1 QORONTTOOSA 11:3.

1. Yihooway maara gididabaa Xoossaa gidiyoogaa bessiyay aybee?

AJJUUTAA 4:11, “Nu Godau Xoossau, neeni bonchchuwaa, sabaanne wolqqaa ekkanau bessaasa. Aissi giikko, ubbabaa neeni medhdhadasa; qassi ubbabaikka neeni koyidoogaadan haniisinne de7⁠iis” yaagees. Xoossaa Yihooway ubbabaa medhido gishshau, Ubbaappe Bollaara saluwaa saˈaa Haariyaagaanne mereta ubbaappe bolla. Yihooway “sarotettaa Xoossaappe attin,” maara xayidabaa Xoossa gidennaagee, kiitanchati maara deˈiyo hanotaappe akeekana danddayiyooba.—1 Qoronttoosa 14:33; Isiyaasa 6:1-3; Ibraawe 12:22, 23.

2, 3. (a) Yihooway koyro medhido meretay oonee? (b) Aawaagaara gattidi xeelliyo wode bayra Naˈau deˈiya maatay aybee?

2 Aybinne merettanaappe kase, zawi baynna layttau Xoossay barkka deˈiis. I koyro medhido meretay ayyaana mereta; i Yihoowa doona gididi haasayiyo gishshau, “Qaalaa” geetettiis. Xoossay harabaa ubbaa medhidoy Qaalaa baggaara. Guyyeppe, Qaalay polo asa gididi saˈaa yiidi, Yesuus Kiristtoosa geetettiis.—Yohaannisa 1:1-3, 14 nabbaba.

3 Xoossaayyoonne a bayra Naˈaayyo deˈiya maataabaa Geeshsha Maxaafay woygii? Kiitettida PHauloosi ayyaanay denttettin: “Kiristtoosi attumaasa ubbaayyo huuphe gidiyoogaa, attumaasi maccaasassi huuphe gidiyoogaanne qassi Xoossai Kiristtoosassi huuphe gidiyoogaa intte erana mala koyais” yaagidi xaafiis. (1 Qoronttoosa 11:3) Kiristtoosi baassi huuphe gidida ba Aawaayyo haarettees. Qoppiya meretatu giddon sarotettaynne maaray deˈanaadan haariyoogeenne haarettiyoogee keehippe koshshiyaaba. A baggaara ‘ubbabay merettido’ Naˈaykka baassi huuphe gidida Xoossau haarettana koshshees.—Qolasiyaasa 1:16.

4, 5. Yihoowagaara gatti xeelliyo wode Yesuusi baayyo deˈiya maataa waatidi xeellidee?

4 Baassi huuphe gidida Yihoowau haarettiyoogaanne saˈaa yiyoogaa Yesuusi waatidi xeellidee? Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “I ubba wode Xoossaa gididi [“milatidi,” NW] de7⁠iis; shin Xoossaa keeni wolqqan gidanau mali be7⁠iyoogaa bessiyaabaadan qoodibeenna. SHin i ba shenen ubbabaa aggi bayidi, ashkkara meretaa ekkiis; qassi asa milatidi qoncciis. I bana kaushshiis; haiquwau, ubba harai atto, masqqaliyaa bolla haiquwaukka azazettiis.”—Piliphphisiyuusa 2:5-8.

5 Yesuusi ubbatoo ba huuphiyaa kawushshidi ba Aawaa sheniyau haarettiis. I: “Taani tarkka ainne oottanau danddayikke; . . . ta pirddai tuma; aissi giikko, taani tana kiittidaagee dosiyoobaa oottiyoogaappe attin, taani dosiyoogaa oottikke” yaagiis. (Yohaannisa 5:30) I, ‘Taani ubba wode [ta Aawaa] ufayssiyaagaa oottays’ yaagiis. (Yohaannisa 8:29) Saˈan deˈido wurssettaa heeran, Yesuusi ba Aawaakko: “Neeni taayyo oottanau immido oosuwaa polada, nena sa7an bonchchaas” yaagidi woossiis. (Yohaannisa 17:4) Yesuusi baassi huuphe gidida Xoossaa maataa akeekidi haarettanau metootibeenna.

Aawaayyo Haarettiyoogee Naˈaa Goˈˈiis

6. Yesuusi bessido loˈˈo eeshshati awugeetee?

6 Yesuusi saˈan deˈido wode, loˈˈo gidida daro eeshshaa bessiis. He eeshshatuppe issoy ba Aawaa keehippe siiqiyoogaa bessidoogaa. “Taani Aawaa [siiqays]” yaagiis. (Yohaannisa 14:31) I asaakka keehippe siiqiis. (Maatiyoosa 22:35-40 nabbaba.) Yesuusi kehanne asau qoppiyaagaa; qareti baynnaagaa woykko wolqqanttiyaagaa gidenna. I hagaadan giis: “Daafuranchchatoo, deexuwaa tookkiyaageetoo, ubbati taakko haa yiite; taani inttena shemppissana. Taani ashkkenne wozanappe kauyyiyaagaa gidido gishshau, ta qambbaran waaxettite; taappe tamaarite; intte shemppuwaukka intte shemppo demmana. Aissi giikko, ta qambbarai giiga; qassi taani inttena toossidoogeekka kaushsha.” (Maatiyoosa 11:28-30) Keehippe ufayssiya Yesuusa eeshshaynne i tamaarissido loˈˈobay, dorssan leemisettida ubba asaa, ubba qassi huqqunettidaageeta daro minttettiis.

7, 8. Suuttay goggiyo maccaasiyaa ay oottennaadan Muuse Higgee diggii, shin Yesuusi o waati oyqqidee?

7 Yesuusi maccaasaa waatidi oyqqidaakko qoppite. Taarike wode ubban daro asay maccaasaa iita ogiyan oyqqiis. Beni wode Israaˈeelen haymaanootiyaa kaalettiyaageeti hegaadan oottidosona. SHin Yesuusi maccaasaa bonchuwan oyqqiis. I 12 layttau suuttay goggido maccaasiyo oyqqido ogee hegaa bessees. Paxanau ba miishshaa ubbaa wurssa akkamettadakka, “a paxa kaa7⁠ettaasu.” He ubbabaa oottinkka, iyyo ‘haa iitiis.’ Muuse Higgiyaa maaran a tuna. O bochiya urikka tunees.—Wogaabaa 15:19, 25.

8 He maccaasiyaa Yesuusi hargganchata pattiyoogaa siyido wode, “Taani harai atto, a afalaa bochchikko paxana” yaagada a matan deˈiya daro asaakko baasu. A Yesuusa bochosaarakka paxa aggaasu. A Yesuusa maayuwaa bochana bessennaagaa Yesuusi erees. Gidikkokka, i o hanqqettibeenna. Ubba i iyyo kehiis. A hegaa keena laytta ubbaa sahettidoogan iyyo siyettidabaa eriis; qassi maaduwaa a keehippe koyiyoogaa akeekiis. Yesuusi iyyo qarettidi: “Ta na7⁠ee, nena ne ammanoi pattiis; saruwan ba, ne waayiyaappenne paxa” yaagiis.—Marqqoosa 5:25-34.

9. Erissiyo ashkkarati naati Yesuusakko yeennaadan digganau koyido wode i woygidee?

9 Naatikka yayyennan Yesuusakko shiiqoosona. Issi wode asay naata Yesuusakko ehin, erissiyo ashkkarati naati bana ooso digganaadan Yesuusi koyenna gi qoppidi asaa hanqqettidosona. SHin Yesuusi hegaadan qoppibeenna. Geeshsha Maxaafay: “Yesuusi hegaa be7⁠idi, ba erissiyo ashkkarata hanqqettiis; eta, ‘Guutta naati taakko yiyoogaa diggoppite; aissi giikko, Xoossaa kawotettai hageetu malaassa’ . . . yaagiis” yaagees. Qassi, “guutta naata qoommidi, ba kushiyaa eta bolli huuphiyan huuphiyan wottidi, eta anjjiis.” Yesuusi naata baakko shiishshiyoy hegaadan oottana bessiyo gishsha xallaassa gidennan, eta wozanappe siiqiyo gishshataassa.—Marqqoosa 10:13-16.

10. Yesuusi bessido eeshshati au deˈana danddayidoy ayba ogiyaanee?

10 Saˈan i deˈiyo wode bessido eeshshati Yesuusayyo deˈana danddayidoy ayba ogiyaanee? I asa gidanaappe kase, saluwan deˈiya ba Aaway oottiyoobaa zawi baynna wodiyau beˈiisinne a ogiyaa tamaariis. (Leemiso 8:22, 23, 30 nabbaba.) I saluwan deˈiiddi, Yihooway Ba medhido ubbau huuphe gidiyo maataa siiquwan goˈettiyoogaa beˈiis; ikka hegaa ba eeshshaa oottiis. Yesuusi haarettiyaagaa gidennaakko hegaadan oottana danddayii? I ba Aawaayyo haarettiyoogan ufayttiis; Yihoowaykka baayyo hegaa mala Naˈay deˈiyoogan ufayttiis. Yesuusi saˈan deˈiyo wode, ba Aawau deˈiya maalaalissiya eeshshata polo ogiyan bessiis. Saluwaa Kawotettan Haariyaagaa oottidi Xoossay sunttido Kiristtoosayyo nuuni haarettiyoogee ayba gita maatee!

Kiristtoosaagaa Mala Eeshshaa Bessite

11. (a) Nuuni oona milatanau baaxetana koshshii? (b) Gubaaˈiyan deˈiya attuma asay Yesuusa milatanau baaxetana koshshiyoy aybissee?

11 Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya ubbay, ubba qassi attuma asay Kiristtoosaagaa mala eeshshaa bessanau ubbatoo baaxetana koshshees. Kasetidi beˈidoogaadan, Geeshsha Maxaafay: “Kiristtoosi attumaasa ubbaayyo huuphe” yaagees. Kiristtoosi baayyo Huuphe gidida tumu Xoossaa milatidoogaadan, Kiristtaane attuma asaykka banttayyo huuphe gidida Kiristtoosa milatanau baaxetana koshshees. Kiitettida PHauloosi Kiristtaane gididi hegaadan oottiis. I ba mala Kiristtaaneta, “Taani Kiristtoosadan haniyoogaadan, inttekka tanadan hanite” yaagidi zoriis. (1 Qoronttoosa 11:1) Kiitettida PHeexiroosikka: “Xoossai inttena xeesidoogee hegaa gishshassa; aissi giikko, Kiristtoosi intteyyo waayettiis; intte a kaallana mala, intteyyo leemiso gidiis” yaagiis. (1 PHeexiroosa 2:21) Kiristtoosa kaallanaadan imettida zoree attuma asau keehippe koshshiyo hara gaasoykka deˈees. Gubaaˈiyaa cimanne gubaaˈiyau oottiyaageeta gidiyaageeti eta. Yesuusi Yihoowa milatiyoogan ufayttidoogaadan, Kiristtaane attuma asay Kiristtoosa milatiyoogaaninne aagaa mala eeshshaa bessiyoogan ufayttana koshshees.

12, 13. Gubaaˈiyaa cimati naaganaadan etau imettida dorssata waati oyqqana koshshii?

12 Kiristtaane gubaaˈiyaa cimati Kiristtoosa milatanau tamaarana koshshees. PHeexiroosi gubaaˈiyaa cimata: “Intte giddon de7⁠iya Xoossaa dorssaa wudiyaa Xoossai koyiyoogaadan heemmite. Dosaanappe attin, wolqqan gidenna. Qassi intte go77a xalaalaa xeellennan, lo77⁠o qofan heemmite. Dorssaa wudiyau intte leemiso gidanaappe attin, heemmiyoogeeta wolqqan haaroppite” yaagidi zoriis. (1 PHeexiroosa 5:1-3) Gubaaˈiyaa cimati huqqunniyaageeta, qareti baynnaageetanne asau qoppennaageeta gidana bessenna. Kiristtoosa leemisuwaa kaalliyoogan, eti naaganaadan imettida dorssata siiquwan, etau qoppiyoogan, ashkketettaaninne kehatettan oyqqanau baaxetana koshshees.

13 Gubaaˈiyan sintta xeera gididi kaalettiyaageeti polo asa gidenna gishshau, bantta pacaa ubbatoo akeekana koshshees. (Roome 3:23) Yaatiyo gishshau, eti Yesuusabaa tamaaranaunne aagaa mala siiquwaa bessanau wozanappe koyana bessees. Xoossaynne Kiristtoosi asaa oyqqido hanotaa eti wotti denttidi qoppanaunne eta leemisuwaa kaallanau baaxetana koshshees. PHeexiroosi: “Ubbaikka issoi issuwau oottanau intte huuphiyaa kaushshiyoogaa afaladan maayite. Aissi giikko, Xoossai otorettiyaageeta ixxees; shin banttana kaushshiyaageetuyyo aaro kehatettaa immees” yaagidi nuna zoriis.—1 PHeexiroosa 5:5.

14. Gubaaˈiyaa cimati harata ay keena bonchana koshshii?

14 Gubaaˈiyaa oosuwau sunttettida attuma asati, Xoossaa wudiyaa oyqqiyo hanotan loˈˈo eeshshaa bessana koshshees. Roome 12:10y: “Issoi issuwaara ishanttudan siiqettite; issoi issuwaa bonchchiyoogan ufaittite” yaagees. Gubaaˈiyaa cimatinne gubaaˈiyau oottiyaageeti harata bonchoosona. Hara Kiristtaanetuugaadan, ha attuma asatikka ‘banttana siiqiyoogan woykko ceeqettanau koyiyo hada amuwan issibaanne oottokkona; shin issoy issuwaappe gitatays yaagidi qoppennan, issoy issuwaayyo bantta huuphiyaa kawushshana’ bessees. (Piliphphisiyuusa 2:3) Gubaaˈiyan sintta xeera gididi oottiyaageeti, harati banttappe gitatiyoogaadan qoppana koshshees. Hegaadan oottiyoogan, gubaaˈiyaa oosuwau sunttettidaageeti, PHauloosi: “Nuuni ammanuwan minnidaageeti daafuranchchatu toohuwaa tookkanau bessees; nuuni nu xalaalaa ufaissanau bessenna. Nuuni huuphiyan huuphiyan nu ishaa maaddanau, ammanuwan a minttanaunne ufaissanau bessees. Aissi giikko, harai atto Kiristtoosikka bana ufaissibeenna” yaagido zoriyaa kaalloosona.—Roome 15:1-3.

‘Intte Maccaasata Bonchite’

15. Azinati bantta maccaasata waatidi oyqqana koshshii?

15 Machidaageeta PHeexiroosi zorido zoriyaa ane qoppite. I: “Azinatoo, intte maccaasati daafuranchcha mereta gidiyoogaa eridi, etaara issippe de7⁠ite; . . . eta bonchchite” yaagidi xaafiis. (1 PHeexiroosa 3:7) Issi ura bonchiyoogee he uraa xoqqu oottidi xeelliyoogaa giyoogaa. Yaatiyo gishshau, he uri qoppiyoobaa au koshshiyaabaanne i koyiyoobaa issi uri akeekees; a qofaa maayennaadan oottiya gaasoy xayikko maayees. Issi azinay ba machiyo hegaadan oyqqana bessees.

16. Azinati bantta maccaasata bonchiyoogaa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay woygidi akeekissii?

16 Azinati bantta maccaasata bonchanaadan yootido wode, PHeexiroosi: “Intte woosai xubettenna mala” yaagidi akeekissiis. (1 PHeexiroosa 3:7) Hegee issi uri ba machiyo oyqqiyo hanotaa Yihooway xaasayi xeellennaagaa bessees. O bonchennaagee a woosay siyettennaadan oottana danddayees. Hegaa bollankka, azinay machiyo bonchiyaaba gidikko, hegee eti keehippe ufayttanaadaaninne issoy issuwaara maadettanaadan oottennee?

17. Azinay ba machiyo ay keena siiqana koshshii?

17 Issi uri ba machiyo siiqiyoogaara gayttidaagan, Xoossa Qaalay hagaadan zorees: “Azinai ba maccaasiyo ba bollaadan siiqanau bessees; . . . aissi giikko, ba bollaa ixxiya asi mulekka baawa; shin Kiristtoosi woosa keettaa miziyoogaadaaninne naagiyoogaadan ooninne ba bollaa mizeesinne naagees. . . . Intte huuphiyan huuphiyan intte maccaasaa intte huuphedan siiqanau bessees.” (Efisoona 5:28, 29, 33) Azinati bantta maccaasata ay keena siiqana koshshii? PHauloosi: “Azinatoo, Kiristtoosi woosa keettaa siiqidi, ba huuphiyaa ayyo immidoogaadan, inttekka intte maccaasata siiqite” yaagidi xaafiis. (Efisoona 5:25) Ee, Kiristtoosi haratuyyo oottidoogaadan, azinay ba maccaaseeyyo ba shemppuwaa aattidi immana koshshees. Kiristtaane azinay ba machiyo siiquwan, iyyo qoppiyoogan, koshshiyaabaa akeekiyoogaaninne yaaretennan oyqqiyo wode, a ayyo haarettanau metootukku.

18. Azinati aqo deˈuwan bantta aawatettaa kiyanaadan ayba maado demmiyoonaa?

18 Hegaadan bantta maccaasata bonchiyoogee azinatuyyo keehi deexxiyaabee? CHii, eti banttau danddayettennabaa oottanaadan Yihooway mule oychenna. Hegaa bollankka, Yihoowassi goynniyaageeti saluwaaninne saˈan aara laggetiyay baynna wolqqaa, Xoossaa ayyaanaa demmana danddayoosona. Yesuusi: “Intte iita gidiiddi, intte naatussi lo77⁠obaa immiyoogaa erikko, yaatin saluwan de7⁠iya Aawai bana woossiyaageetussi Geeshsha Ayyaanaa waati darissidi immanddeeshsha?” yaagiis. (Luqaasa 11:13) Azinati bantta maccaasata gujjin, harata oyqqiyo ogiyan Yihooway ba geeshsha ayyaanaa baggaara banttana maaddanaadan woossana danddayoosona.—Oosuwaa 5:32 nabbaba.

19. Kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

19 Kiristtoosau haarettiyoogaa tamaariyoonne i huuphe gididi oottiyoobaa leemisuwaa kaalliyo gita aawatettay attuma asaayyo deˈees. Maccaasaa, ubba qassi machota xeelliyaagan shin? Yihoowa giigissuwan banttau deˈiya sohuwaa eti waatidi xeellana koshshiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

Hassayay?

• Nuuni bessana koshshiya Yesuusaagaa mala eeshshati awugeetee?

• Cimati dorssata waatidi oyqqana koshshii?

• Azinay ba machiyo waatidi oyqqan koshshii?

[Oyshata]

[Sinttaa 14n deʼiya misiliyaa]

Harata bonchiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallite