Ishatoo, Ayyaanaaban Zeriyoogan Dichaa Bessite!
Ishatoo, Ayyaanaaban Zeriyoogan Dichaa Bessite!
“Ayyaanan zeriyaabaa gidikko, Ayyaanaappe merinaa de7uwaa cakkana.”—GALAATIYAA 6:8.
1, 2. Maatiyoosa 9:37, 38y polettiiddi deˈiyoy ayba ogiyaanee, hegee gubaaˈiyan aybay koshshanaadan oottidee?
MERINAU hassayettiyaabay oosettishin beˈiiddi deˈeeta! Yesuus Kiristtoosi yootido oosoy aahuwaaninne eesuwan oosettiiddi deˈees. Yesuusi: “Kattai daro; shin cakkiya asai guutta. Simmi kattaa Godai kattaa cakkanau oosanchcha yeddana mala, a woossite” yaagiis. (Maatiyoosa 9:37, 38) Xoossaa Yihooway ha woosaa awudeegaappenne aaruwan zaariiddi deˈees. Haggaazo laytta 2009n, alame yuushuwan Yihoowa Markkatu gubaaˈiyaa qooday 2,031 gujjidi, 105,298 gidiis. Xammaqettidaageetu qooday amakaayiyan galla galla 757!
2 He dichay, gubaaˈiyan tamaarissiyoogaaninne heemmiyoogan sintta xeera gididi oottiya, giday deˈiyo ishati koshshanaadan oottiis. (Efisoona 4:11) Daro layttau, ba dorssata heemmanaadan Yihooway giday deˈiyo attuma asata denttiis; ubbatookka i hegaadan oottiyoogaa ammanettoos. Mikiyaasa 5:5n deˈiya hiraagay, wurssetta gallassatun “asaa heemmanaunne kaalettanau gidiyaanne gididi palahiya asaa” Yihooway denttanaagaa akeekissees.
3. ‘Ayyaanan zeriyoogaa’ giyoogee woygiyoogaakko qonccissa.
3 Intte xammaqettida Yihoowa Markka gidida attumaasa gidikko, gubaaˈiyan oottiyo maataa demmanau baaxetanaadan aybi maaddana danddayii? Hegau koshshiya waannabay ‘ayyaanan zeriyoogaa.’ (Galaatiyaa 6:8) Hegaadan oottiyoogee Xoossaa ayyaanay inttena denttettanaadan oottiya ogiyan deˈiyoogaa gujjees. ‘Asatettaa amuwan zerenna’ mala murttite. Ishaluwaa, allaxxiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa malabati Xoossaa oosuwan darobaa oottennaadan intte koshshaa xayssenna mala naagettite. Ubba Kiristtaaneti ‘ayyaanan zerana’ koshshees; qassi hegaadan oottiya attuma asati takkidi, gubaaˈiyan oottiyo maatau gidaa kunttoosona. Ha wodiyan, gubaaˈiyan oottiyaageetinne gubaaˈe cimati keehippe koshshiyo gishshau, ha huuphe yohoy giigidoy Kiristtaane gidida attuma asaassa. Yaatiyo gishshau, ishatoo, ha huuphe yohuwaa woosan qoppanaadan inttena minttettoos.
Loˈˈobaa Oottanau Baaxetite
4, 5. (a) Xammaqettida attuma asay gubaaˈiyan ayba maatau baaxetanaadan zoree imettidee? (b) Issi uri baaxetiyoy ayba ogiyaanee?
4 Kiristtaane gidida attuma asi baaxetennan gubaaˈe cima gidana danddayenna. I ha ‘loˈˈobau’ baaxetana bessees. (1 Ximootiyoosa 3:1) Hegee ba mala Kiristtaanetussi koshshiyaabau wozanappe qoppidi oottiyoogaa gujjees. (Isiyaasa 32:1, 2 nabbaba.) Issi uri suure qofan hegau baaxetiyoogee asa haaranau amottiyoogaa bessenna. Hegaappe dumma ogiyan, i ba huuphiyaa siiqennan haratu goˈˈau qoppees.
5 Issi uri gubaaˈiyau oottiyaagaa gidanau gidaa kunttanau amottiyoynne gubaaˈe cima gidanau baaxetiyoy, Geeshsha Maxaafan deˈiya gidaa kunttanau baaxetiyoogaana. (1 Ximootiyoosa 3:1-10, 12, 13; Tiitu 1:5-9) Neeni ne huuphiyaa geppida attumaagaa gidikko, nena hagaadan oycha: ‘Sabbakiyo oosuwan kumetta hanotan shaahettiyaanaa, qassi harati hegaa oottanaadan maaddiyaanaa? Tanaara goynniyaageetubaa wozanappe qoppada eta minttettiyaanaa? Taani Xoossaa Qaalaa loyttada xannaˈiyo meezee deˈiyo asee? Gubaaˈiyan kaseegaappe loˈˈo qofaa immiyaanaa? Gubaaˈiyaa cimati taayyo immido oosuwaa minnada oottiyaanaa?’ (2 Ximootiyoosa 4:5) Hageeti wozanappe qoppana koshshiyo oyshata.
6. Gubaaˈiyaa aawatettau gidaa kunttanau keehippe koshshiyaabay aybee?
Efisoona 3:16) Kiristtaane gubaaˈiyan, gubaaˈiyau oottiyaagaa woykko gubaaˈe cima gidiyoogee issi aawatettau doorettiyoogaa giyoogaa gidenna. Ha maatay beettiyoy ayyaanaaban dicciyoogaa xallaana. Ayyaanaaban dicciyoy ayba ogiyaanee? Issi ogee, intte ubbatoo ‘ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogaananne’ a ayfiyaa ayfiyoogaana. (Galaatiyaa 5:16, 22, 23) Gujo aawatettaa polanau koshshiya, ayyaanaa eeshshaa bessiyoonne dichaa bessanaadan imettida zoriyaa oosuwan peeshshiyo wode, intte “dichchai asa ubbau qonccana.”—1 Ximootiyoosa 4:15.
6 Gubaaˈiyaa aawatettau gidaa kunttanaadan maaddiya harabay, Xoossay “ba Geeshsha Ayyaanan, intteyyo intte garssa asatettan intte minniyo wolqqaa” immiyoogaa. (Nu Goˈˈaa Yarshshiyo Eeshshaa Koshshees
7. Haratuyyo oottiyoogee ay gujjii?
7 Haratussi oottiyoogee minnidi oottiyoogaa gujjees; qassi hegaadan oottanau ba goˈˈaa yarshshana koshshees. Gubaaˈiyaa cimati ayyaanaaban henttancha gididi oottiyo gishshau, wudiyaa bolli gakkiya metoy eta keehippe qofissees. Henttancha gididi oottiyo aawatettay kiitettida PHauloosa ay keena qofissidaakko akeekite. I Qoronttoosan deˈiya ba mala Kiristtaanetuyyo: “Taani intteyyo daro waayiyaaninne tuggan qassi daro afuttaara xaafidoogee, inttena azzanissanaassa gidenna; shin taani inttena ubbata ai keenaa siiqiyaakkonne intte eranaassa” yaagiis. (2 Qoronttoosa 2:4) PHauloosi ba oosuwaa wozanappe oottidoogee qoncce.
8, 9. Attuma asay haratuyyo koshshiyaabau oottidoogaa bessiya Geeshsha Maxaafaa leemisuwaa yoota.
8 Yihoowa ashkkaratuyyo minnidi oottiya attuma asati ubbatoo bantta goˈˈaa yarshshiyoogan erettoosona. Leemisuwau, Nohee ba soo asau: ‘Intte markkabiyaa ootti wurssiyo wodiyaa tau yootin, inttenaara gelana’ giis giidi qoppiyoogee bessennaba. Muusee Gibxxen deˈiya Israaˈeeletuyyo: ‘Taani inttenaara Zoˈo Abbaa matan gayttana. Intte loˈˈo giyo ogiyaa dooridi Isiyaasa 6:8.
yaa baana danddayeeta’ gibeenna. Yaasu: ‘Yarkko dirssa gimbbee kunddiyo wode tau yootite’ mule gibeenna. Isiyaasikka hara ura bessidi: ‘Hageeho! A kiitta’ gibeenna.—9 Xoossaa ayyaanaa kaaletuwaa kaallida, ubbaappe aadhiya leemisoy Yesuus Kiristtoosa. Asaa naata Ashshiyaagaa gidanaadan Xoossay immido oosuwaa i ufayttidi ekkiis. (Yohaannisa 3:16) Yesuusi ba goˈˈaa yarshshiyoogan bessido siiqoy nuunikka hegaadan oottanaadan denttettennee? Daro wodiyau gubaaˈe cima gididi oottida issi ishay, wudiyaa xeelliyaagan bau siyettiyaabaa hagaadan giis: “Yesuusi PHeexiroosayyo, ta dorssata heemma yaagido qaalay tana keehippe denttettiis. Siiquwan haasayiyo woykko kehatettan oottiyo guuttabay harata minttettana danddayiyoogaa daro layttau akeekaas. Wudiyaa heemmiyoogan taani keehippe ufayttays.”—Yohaannisa 21:16.
10. Kiristtaane gidida attuma asay haratuyyo oottiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallanaadan aybi denttettana danddayii?
10 Xoossaa wudiyaa xeelliyaagan, gubaaˈiyan deˈiya, bantta huuphiyaa geppida attuma asati: “Taani inttena shemppissana” yaagida Yesuusaagaadan qoppiyoogee qoncce. (Maatiyoosa 11:28) Ha loˈˈobaa oottanau baaxetanaadan Kiristtaane attuma asaa denttettiyay, Xoossan ammaniyoogaanne gubaaˈiyaa siiqiyoogaa; hegee gita yarshshuwaa yarshshanaadan oottiyaaba giidi, woykko bantta abbiyaappe aadhiyaabaa hegau koshshees giidi qoppokkona. SHin issi uri hegau baaxetana koyennaba gidikko shin? Issi ishay gubaaˈiyan oottanau koshshaa dichana danddayii?
Oottanau Koshshaa Dichite
11. Haratuyyo oottanau issi uri koshshaa waatidi dichana danddayii?
11 Koyettiya gidaynne eeshshay baynnabadan qoppiyoogee neeni baaxetennaadan oottidaba gidikko, geeshsha ayyaanaa demmanau woossiyoogee bessiyaaba. (Luqaasa 11:13) Ha allaalliyaa xeelliyaagan nena qofissiya aybanne xoona kiyanaadan Yihoowa ayyaanay maaddana. Issi ishay baaxetanaadan denttettiyay, qassi boncho oosuwaa oottanau minttettiyay Yihoowa ayyaanaa gidiyo gishshau, he oosuwaa oottanau koyiyoogee Xoossaa imota. (Piliphphisiyuusa 2:13; 4:13) Yaatiyo gishshau, oottiyo maataa demmanau koshshay deˈanaadan Yihooway maaddana mala woossiyoogee bessiyaaba.—Mazamure 25:4, 5 nabbaba.
12. Issi uri baayyo imettida aawatettaa kiyanau koshshiya aadhida eratettaa waatidi demmana danddayii?
12 Wudiyau koshshiyaabay keehi daronne abbiyaappe aadhiyaaba giidi qoppiyoogan, issi Kiristtaanee baaxetennan agganau qofaa qachana danddayees. Woykko he aawatettaa kiyanau baassi eray paca giidi qoppana danddayees. Hegaadaana gidikko, Xoossaa Qaalaanne an baasettida xuufeta minnidi xannaˈiyoogan aadhida eratettaa demmana danddayees. I bana, ‘Xoossaa Qaalaa xannaˈanau wodiyaa immiyaanaa, qassi aadhida eratettaa demmanau woossiyaanaa?’ yaagidi oychana danddayees. Erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi: “Intteppe ooninne baayyo aadhdhida eratettai xayikko, borennan ubbau kehatettan immiya Xoossaa woosso. I ayyo immana” yaagidi xaafiis. (Yaaqooba 1:5) Ayyaanaa kaaletuwan xaafettida ha qaalaa ammanay? Solomoni pirddiyo wode, loˈˈuwaanne iitaa shaakkidi erana mala “aadhdhida eratettaanne akeeka wozanaa” immiyoogan Xoossay i woossido woosaa zaariis. (1 Kawotu 3:7-14) Solomona hanotay dumma gidiyoogee tuma. Gidikkokka, Xoossaa dorssaa suure heemmanaadan, gubaaˈiyan aawatettay imettido attuma asau Xoossay aadhida eratettaa immanaagaa ammanettana danddayoos.—Leemiso 2:6.
13, 14. (a) “Kiristtoosa siiqoi” PHauloosa waatidi denttettidaakko qonccissa. (b) “Kiristtoosa siiqoi” nuna waatidi denttettana koshshii?
13 Haratuyyo oottanau koshshaa dichanaadan maaddiya harabay, Yihoowaynne a Naˈay nuuyyo oottido ubbabaa minttidi qoppiyoogaa. Leemisuwau, 2 Qoronttoosa 5:14, 15 (Nabbaba) qoppa. ‘Kiristtoosa siiqoy nuna godatiyoy’ ayba ogiyaanee? Xoossaa sheniyaadan Kiristtoosi nu gishshau ba shemppuwaa aatti immiyoogan bessido siiqoy keehi wolqqaama gidiyo gishshau, hegaa akeekidi nashshiyo wode, hegee nu wozanaa keehippe denttettees. Kiristtoosa siiqoy PHauloosa denttettiis. Hegee i ba huuphiyaa siiqennaadan oottiis; qassi Xoossaayyo, gubbaaˈiyan deˈiyaageetuyyoonne haratuyyo oottiyoogaa waanna ooso oottanaadan a maaddiis.
14 Kiristtoosi asaayyo bessido siiquwaa nuuni wotti dentti qoppiyoogee galatiyaageeta gidanaadan maaddees. Yaatiyo gishshau, deˈuwan nu halchuwaa kaseyiyoogaaninne nu huuphiyaa ufayssanau bichaariyoogan ‘asatettaa amuwan zeriyoogee’ bessiyaaba gidennaagaa loyttidi akeekoos. Hegaappe dumma ogiyan, nuuni oottanaadan Xoossay immido oosuwaa oottanau nu hanotaa giigissoos. Nu ishatuyyo ‘haarettanaadan’ siiqoy nuna denttettees. (Galaatiyaa 5:13 nabbaba.) Bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppida ashkkaratuyyo ashkketettan oottiya aylledan nuna xeellikko, eta bonchuwan oyqqoos. Mootiyaanne haratu bolli pirddiya Seexaanaa leemisuwaa kaallokko.—Ajjuutaa 12:10.
So Asaa Maaduwaa
15, 16. Issi attumaagee gubaaˈiyau oottiyaagaa woykko gubaaˈiyaa cima gidanau gidaa kunttanaadan so asay ay oottana danddayii?
15 Issi ishay machidi yelidaagaa gidikko, i gubaaˈiyau oottiyaagaa woykko gubaaˈiyaa cima gidanau gidaa kunttiyaakkonne kuuyanau, a soo asaara gayttida hanotaa akeekana koshshees. A soo asaa ayyaana hanotaynne eeshshay i sunttettanaadan woy sunttettennaadan oottees. Azinay woykko aaway gubaaˈiyau oottiyaagaa woy gubaaˈiyaa cima gidanau koyiyo wode, so asay kaafiyoogee keehi koshshiyoogaa hegee qonccissees.—1 Ximootiyoosa 3:4, 5, 12 nabbaba.
16 Kiristtaane so asay issoy issuwaara hashetiyo wode, Yihooway ufayttees. (Efisoona 3:14, 15) So asau huuphe gidiyaagee gubaaˈiyaa aawatettaa kiyanaunne ba keettaa loytti ayssanau hanotaa yuushshi qoppiyoogaa koshshees. Hegaa gishshau, gubaaˈiyaa cimay woykko gubaaˈiyau oottiyaagee saaminttan saaminttan So Asaa Goynuwaa wode, ubbay goˈettanaadan ba macheeranne ba naatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee keehippe koshshees. I ubbatoo etaara issippe haggaazuwan shaahettana koshshees. Hegaadankka, so asay so asau huuphe gidiyaagaara hashetiyoogee keehippe koshshees.
Zaarettidi Oottanau Danddayeetii?
17, 18. (a) Issi ishay guaaˈiyan oottiyo maataappe wodhidaba gidikko, ay oottana koshshii? (b) Kase gubaaˈe cima woykko gubaaˈiyau oottiyaagaa gidida ishay ay mala qofaa oyqqana koshshii?
17 Neeni hagaappe kase gubaaˈe cima woykko gubaaˈiyau oottiyaagaa gidana danddayaasa; shin haˈˈi hegaadan gidennan aggana danddayaasa. Yihoowa siiqaasa; qassi i haˈˈikka neeyyo qoppiyoogaa ammanettana danddayaasa. (1 PHeexiroosa 5:6, 7) Neeni issi issibaa giigissana koshshiyoogee odettidee? Yaatikko, mooruwaa ammanada ekkanaunne Xoossaa maaduwan hegaa loyttanau eeno giyaagaa gida. Lanccennaadan naagetta. Aadhida erancha gida; qassi bessiyaagaadan qoppiyaagaa gidiyoogaa qonccissa. Daro layttau gubaaˈiyaa cima gididi oottidanne guyyeppe he maataappe wodhida issi ishay hagaadan giis: “Taani gubaaˈiyaa cima gidada oottido wodeegaadan, ubbatoo gubaaˈe shiiquwan beettiyo, haggaaziyoonne Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo meeziyaa kaallanau qofaa qachaas; hegee taani gakkido hoolle. Taani issi woy naaˈˈu layttaa giddon he maataa zaaretta demmana gaada qoppaas; shin zaarettada gubaaˈe cima gididoy laappun layttappe guyyiyaana; he hanotaappe danddayaa tamaaraas. Hidootaa qanxxennaadaaninne baaxetiyoogaa aggennaadan imettida minttettoy he wode tana keehippe maaddiis.”
18 Ne hanotay qommoora qonccidaagaa mala gidikko, hidootaa qanxxoppa. Ne haggaazuwaanne ne soo asaa Yihooway ay keena anjjiiddi deˈiyaakko qoppa. Ne soo asaa ayyaanaaban mintta, sahettidaageeta oycha, daafuridaageeta minttetta. Ubbaappekka aaruwan, Xoossaa sabbiyoonne Yihoowa Markka gidada Kawotettaa mishiraachuwaa awaajjiyo maataa xoqqu oottada xeella. *—Mazamure 145:1, 2; Isiyaasa 43:10-12.
Intte Hanotaa Zaarettidi Qorite
19, 20. (a) Xammaqettida attumaageeti ubbay ay oottanaadan minttettoy imettii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan tobbanabay aybee?
19 Ha wodiyan, awudeegaappenne aaruwan gubaaˈiyaa cimatinne gubaaˈiyau oottiyaageeti koshshoosona. Yaatiyo gishshau, xammaqettida attumaageeti ubbay bantta hanotaa zaarettidi qoranaadaaninne banttana: ‘Taani gubaˈiyau oottiyaagaa woykko gubaaˈe cima gidana xayikko, gidabeennay aybissakko ta hanotaa qorana koshshii?’ giidi oychanaadan minttettoos. Ha keehippe koshshiya allaalliyaara gayttidaagan bessiya qofaa oyqqana mala Xoossaa ayyaanay inttena maaddanaadan eeno giite.
20 Gubaaˈiyan deˈiya ubbay, bantta mala Kiristtaaneti Xoossaa ufayssiya ogiyan bantta goˈˈaa yarshshidi oottiyooban goˈettees. Kehatettaanne nu goˈˈaa yarshshiyoogaa bessiya oosuwaa oottiyo wode, haratuyyo oottiyoogaaninne ayyaanan zeriyoogan beettiya ufayssaa cakkoos. Gidikkokka, kaalliya huuphe yohoy qonccissiyoogaadan, nuuni Xoossaa geeshsha ayyaanaa azzanttana bessenna. Hegaadan oottennaadan waani naagettana danddayiyoo?
[Tohossa qofata]
Woygada Zaaruutii?
• Mikiyaasa 5:5n deˈiya hiraagay nuna ay akeekissii?
• Ba goˈˈaa yarshshiyoogee ay gujjiyaakko qonccissa.
• Issi uri haratuyyo oottiyo koshshaa waatidi dichana danddayii?
• Issi attumaagee gubaaˈiyau oottiyaagaa woykko gubaaˈe cima gidanau gidaa kunttanaadan so asay hashetiyoogee ay keena koshshii?
[Oyshata]
[Sinttaa 23n deʼiya misiliyaa]
Gubaaˈiyan oottiyo maataa demmanau baaxetiyoogaa waata bessana danddayay?