Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

“Intte Ai Mala Asa Gidanau Bessii?”

“Intte Ai Mala Asa Gidanau Bessii?”

“Intte Ai Mala Asa Gidanau Bessii?”

“Ubbabaikka hegaadan xayiyaabaa gidikko, intte ai mala asa gidanau bessii? Intte de7⁠oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa gidanau koshshees.”—2 PHE. 3:11.

1. PHeexiroosi xaafido naaˈˈantto dabddaabbee he wode deˈiya Kiristtaanetuyyo koshshiya wodiyan imettida zore gididoy aybissee?

KIITETTIDA PHeexiroosi ayyaanaa kaaletuwan naaˈˈantto dabddaabbiyaa xaafiyo wode, Kiristtaane gubaaˈee daro yedetaa genccidi takkidaba gidikkokka, he yedetay eti mishettidi oottennaadan diggibeenna; woy diccennaadan teqqibeenna. Yaatiyo gishshau, Dabloosi hegaappe kase darotoo bana goˈˈida hara hiillaa goˈettiis. PHeexiroosi qonccissidoogaadan, bessenna asho gaytotettau harata “xeelliyoogaa aggenna aifee” nne “amuwaara meezetida wozanai” deˈiyo, worddo asttamaaretu baggaara Seexaanay Xoossaa asaa mooranau koyiis. (2 PHe. 2:1-3, 14; Yih. 4) Hegaa gishshau, PHeexiroosi xaafido naaˈˈantto dabddaabbee ammanettidi deˈanau maaddiya, siiquwan zorido zore.

2. Naaˈˈantto PHeexiroosa shemppo 3y loyttidi qonccissiyoobay aybee, ayba oyshata nuna oychana koshshii?

2 PHeexiroosi: “Taani paxa de7⁠ido keenan, inttena hassayissada qaasettanau koshshiyaabaa tau milatees. . . . Taani ha haiqqiya asatettaa gam77⁠ennan qaara olanaagaa erais. Taani haiqqidoogaappe guyyiyaana gidinkka, intte ha yohota ubba wode qoppanau danddayana mala, tau danddayettidabaa ubbaa oottana” yaagidi xaafiis. (2 PHe. 1:13-15) Ee, PHeexiroosi mata wode hayqqanaagaa eriis; shin i koshshiya wodiyan zorido zoree ubba wode hassayettanaadan koyiis. He zoree ha wodiyan deˈiya nuuni ubbay nabbabana danddayiyo, Geeshsha Maxaafaa kifile gidiis. PHeexiroosi naaˈˈantto xaafido dabddaabbiyau shemppo 3y, ha siraataa ‘wurssettaabaanne’ saluwaaninne saˈan leemisettidabatu xayuwaa loyttidi qonccissiyo gishshau, nuussi keehippe koshshiyaaba. (2 PHe. 3:3, 7, 10) PHeexiroosi nuna zoriyoobay aybee? A zoriyaa oosuwan peeshshiyoogee Yihoowan nashettanau nuna waatidi maaddii?

3, 4. (a) PHeexiroosi woygidi zoridee, ay akeekissidee? (b) Nuuni beˈana heezzu yohoti awugeetee?

3 PHeexiroosi Seexaanaa siraataa xayuwaabaa yooti simmidi: “Intte ai mala asa gidanau bessii? Intte de7⁠oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa gidanau koshshees” yaagiis. (2 PHe. 3:11, 12) Yihoowa sheniyaa oottiyaageetunne a ufayssiya eeshshaa bessiyaageetu xallay sinttaara yiya, ‘Xoossay haluwaa kessiyo gallassan’ attanaagaa PHeexiroosi eriis. (Isi. 61:2) Yaatiyo gishshau, PHeexiroosi gujjidikka: “Hegaa gishshau, ta siiqotoo, intte hegaa eriyo gishshau, makkalanchchatu [worddo asttamaaretu] balan cimettidi, wora beenna malanne, qassi minnidi de7⁠iyo sohuwaappe kunddenna mala naagettite” yaagiis.—2 PHe. 3:17.

4 PHeexiroosi kaseti ‘eriyaageetuppe’ issuwaa gidiyoogaadan, wurssetta gallassatun Kiristtaaneti Xoossaayyo ammanettidi deˈanau keehippe naagettanau koshshiyoogaa eriis. Hegaadan oottana koshshidoy aybissakko kiitettida Yohaannisi guyyeppe loyttidi qonccissiis. Seexaanay saluwaappe olettidoogaanne ‘Xoossaa azazuwaa naagiya ubbatunne Yesuusi qonccissido tumaayyo ammanettiyaageetu’ bolli i ‘wolqqaama hanqquwaa’ hanqqettidoogaa Yohaannisi kasetidi ajjuutan beˈiis. (Ajj. 12:9, 12, 17) Xoossaayyo ammanettida, ayyaanan tiyettida ashkkaratinne eta lagge gidida ‘hara dorssati’ a xoonana. (Yoh. 10:16) Huuphe xekkan nuuni shin? Nuuni Xoossaayyo ammanettidi deˈanee? Nuuni (1) Xoossaa ufayssiya eeshshaa dichikko, (2) kandduwaaninne ayyaanaaban pokkoynne boree baynnaageeta gididi deˈikko, qassi (3) paaciyaa bessiyaagaadan xeellikko, hegaadan oottanau maaduwaa demmoos. Ha yohota ane beˈoos.

Xoossaa Ufayssiya Eeshshata Dichite

5, 6. Nuuni ay eeshshata dichanau baaxetana koshshii, hegau “minnidi” oottana koshshiyoy aybisee?

5 PHeexiroosi ba naaˈˈantto dabddaabbiyaa doomettaa heeran hagaadan xaafiis: “Hegaa gishshau, minnidi intte ammanuwaa bolli lo77⁠otettaa, lo77⁠otettaa bolli eratettaa, eratettaa bolli inttena naagiyoogaa, inttena naagiyoogaa bolli genccaa, genccaa bolli Xoossaa milatiyoogaa, Xoossaa milatiyoogaa bolli ishatettaa siiquwaa, ishatettaa siiquwaa bolli siiquwaa gujjite. Aissi giikko, hageeti intteyyo keehi dariyaabaa gidikko, inttena Godaa Yesuus Kiristtoosa eratettan tishshanne aifeera de7⁠iyaageeta oottana.”—2 PHe. 1:5-8.

6 Xoossaa ufayssiya eeshshata dichanau maaddiya oosuwaa nuuni “minnidi” oottana koshshiyoogee tuma. Leemisuwau, Kiristtaane shiiqotu ubban beettanau, Geeshsha Maxaafaa galla galla nabbabanaunne buzo xinaatiyaa prograamiyaa loytti kaallanau minnana koshshees. Ufayssiyaanne goˈˈiya ogiyan So Asaa Goynuwaa omarssan aggennan shiiqanau loytti halchiyoogeenne wozanappe baaxetiyoogee koshshana danddayees. SHin hegaa mala loˈˈobaa ubbatoo oottikko, he loˈˈo meeziyaa kaalliyoogee metennaba gidees; ubba qassi nuuni a goˈˈaa akeekiyo wode hegee metenna.

7, 8. (a) So Asaa Goynuwaa omarssaa xeelliyaagan issoti issoti woygidonaa? (b) Intte so asaa goynuwaa omarssaappe neeni waana goˈettadii?

7 So asaa goynuwaa giigissuwaa xeelliyaagan issi michiyaa: “Hegee nuuni darobaa xeelliyaagan eraa gujjanaadan maaddees” yaagada xaafaasu. Qassi hara michiyaa: “Taani tumaa gays; maxaafa xinaatee attanaadan koyabeykke. He shiiqoy tana keehippe ufayssees. SHin haˈˈi nuuni So Asaa Goynuwaa omarssaa doommidoogan, Yihooway nuuyyo koshshiyaabay aybakko, qassi hegee awude koshshiyaakko eriyoogaa akeekaas” yaagaasu. Issi azinay: “So asaa goynoy nuna keehippe maaddiis. Azinanne macho gidiyoogaadan, nuuyyo koshshiya allaalliyaara moggiyaabaa he prograamiyan tobbiyoogee keehippe goˈˈiis! Geeshsha ayyaanaa ayfiyaa kaseegaappe aaruwan ayfiyoogaanne kaseegaappe aaruwan nu haggaazuwan ufayttiyoogaa akeekoos” yaagiis. Issi aaway: “Naati bantta huuphen pilggidi darobaa eridosona; hegan keehippe ufayttoosona. Ha giigissoy Yihooway nuna qofissiyaabaa eriyoogaanne nu woosaa zaariyoogaa kaseegaappe aaruwan ammanettanaadan oottiis” yaagiis. Keehippe ufayssiya ha ayyaanaabaa giigissuwaa xeelliyaagan intteyyookka hegaadan siyettii?

8 So asaa goynuwau shiiqiyoogaa laafabay digganaadan paqqadoppite. Issi azinaynne machiyaa: “Aadhida oyddu Hamuusa galla omarssan omarssan nuuni xannaˈennaadan oottana danddayiya hanotay nu son merettiis; shin hegee digganaadan paqqadibookko” yaagidosona. Issi issitoo intte prograamiyaa laammiyoogee koshshana danddayees. Gidikkokka, issi saaminttaukka gidin, intte So Asaa Goynuwaa omarssaa aggennaadan murttite!

9. Yihooway Ermmaasa waatidi maaddidee, a leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

9 Hananabaa yootiya Ermmaasi nuuyyo loˈˈo leemiso gidees. Ayyaanaaban bana keehippe koshshiyaabaa Yihoowappe demmidi, hegaa wozanappe nashshiis. I demmidobay siyenna asau genccidi sabbakanaadan maaddiis. I, “GODAA qaalai ta meqettaa giddon qum77⁠ettidi, eexxiya tama mala [gidiis]” yaagiis. (Erm. 20:8, 9) Hegee Yerusalaamee xayana gakkanaashin deˈiya meto wodiyan i genccanaadankka maaddiis. Ha wodiyan nuuyyo Xoossaa Qaalay kumettay deˈees. Nuuni a minnidi xannaˈiyoonne issibau Xoossaagaa mala xeelaa oyqqiyo wode, Ermmaasaagaadan haggaazuwan ufayssan genccoos; metuwan ammanettidaageeta gidoos; qassi kandduwaaninne ayyaanaaban geeshsha gididi deˈoos.—Yaaq. 5:10.

“Pokkoinne Boree Bainnaageeta Gididi” Deˈite

10, 11. “Pokkoinne boree bainnaageeta gididi” deˈanau minnana koshshiyoy aybissee, hegau nuuni ay oottana koshshii?

10 Kiristtaane gidiyoogaadan, nuuni deˈiyoy wurssetta wodiyaana gidiyoogaa eroos. Yaatiyo gishshau, yaaretiyoogaa, shori baynna asho gaytotettaanne makkalaa mala, Yihoowa sheneyiyaabay alamiyan kumidoogan nuuni maalaalettokko. Seexaanaa hiillaa: ‘Xoossaa ashkkarata yashissana danddayettennaba gidikko, eti moorettanaadan oottana danddayettees’ giidi qanttan qonccissana danddayoos. (Ajj. 2:13, 14) Yaatiyo gishshau, PHeexiroosi: “Pokkoinne boree bainnaageeta gididi, aara sarotettan de7ana mala minnite” yaagidi siiquwan zoridoogaa nuuni wozanan wottana bessees.—2 PHe. 3:14.

11 PHeexiroosi ha sohuwankka “minnite” yaagidi kase zoridoogaadan zoriis. Ayyaanaa kaaletuwan PHeexiroosi ha qofaa xaafanaadan oottida Yihooway, nuuni “pokkoinne boree bainnaageeta gididi,” Seexaanaa alamiyan deˈiya shori baynnaban moorettennan deˈanau baaxetana koshshiyoogaa erees. Baaxetiyoogee, bala amuwan nu wozanay omoodettennaadan naagiyoogaa gujjees. (Leemiso 4:23; Yaaqooba 1:14, 15 nabbaba.) Hegee nuuni Kiristtaane ogiyan deˈiyo deˈuwan garamettidi, nuna ‘cayiya’ asaa danddayidi deˈiyoogaakka gujjees.—1 PHe. 4:4.

12. Luqaasa 11:13n deˈiya minttettiyaabay aybee?

12 Nuuni polo gidenna gishshau, suure gididabaa oottiyoogee baaxeyiyaaba. (Roo. 7:21-25) Nuuni baaxiyan xoonana danddayiyoy, wozanappe bana oychiyaageetussi geeshsha ayyaanaa kehatettan immiya, Yihoowakko xeelliyoogaa xallaana. (Luq. 11:13) He ayyaanay Xoossaa ufayssiya, qassi deˈuwan gakkiya paace xallaa gidennan, Yihoowa gallassay matiyo wode gujji gujji biya metuwaa xoonanaadan maaddiya eeshshata nuuni dichanaadan maaddees.

Paacee Inttena Minttanaadan Oottite

13. Nu deˈuwan paacee gakkiyo wode genccanaadan aybi maaddii?

13 Nuuni ha galˈˈa siraatan deˈiyo wode ubbatoo nuna dumma dumma metoy gakkees. Metoy gakkiyo wode hidootaa qanxxiyoogaappe, Xoossaa siiqiyoogaa bessanaunne aaninne a Qaalan minttidi ammananau maaddiya injjedan aybissi xeellekketii? Erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi: “Ta ishatoo, intte ammanoi paacettiyoogee intteyyo danddayaa immanaagaa eridi, dumma dumma paacee inttena gakkiyo wode, hegaa kumetta ufaissadan qoodite” yaagidi xaafiis. (Yaaq. 1:2-4) “Xoossau goinniya asata paaciyaappe waati ashshanaakko” Yihooway eriyoogaakka hassayite.—2 PHe. 2:9.

14. Yooseefa leemisoy nena waatidi minttettii?

14 A ishati a aylletettau bayzzido, Yaaqooba naˈaa Yooseefa leemisuwaa qoppite. (Doo. 37:23-28; 42:21) Yooseefa gakkida iita metoy a ammanuwaa shugissidee? Iitabay a bolli gakkanaadan paqqadido gishshau, i Xoossaa bolli lanccidee? Xoossaa Qaalay i lanccibeennaagaa yootees. Hegaa bollikka, hegee Yooseefa paaciyau wurssetta gidenna. Guyyeppe, asa macheera wolqqan zinˈˈanau malidabadan wordduwan mootin, i qasho keetta geliis. He wodekka, Xoossaayyo ammanettidi deˈiyoogaa aggibeenna. (Doo. 39:9-21) I paacee bana minttanaadan oottido gishshau, daro anjjuwaa demmiis.

15. Naaˈoomi leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

15 Paacee nuna azzanttana woy ubba unˈˈissana danddayiyoogee tuma. Yooseefau issi issitoo hegaadan siyettenna aggenna. Ammanettida Xoossaa ashkkaratu haratuyyo hegaadan siyettiis. Naaˈˈu attuma naatinne azinay hayqqido Naaˈoomi hanotaa qoppite. A, “Tana ‘Naa7⁠oomo’ gooppite; ‘Camettidaaree’ giite. Aissi giikko, Ubbaa Danddayiya Xoossai ta de7⁠uwaa daro camettiis” yaagaasu. (Uru. 1:20, 21) Naaˈoomiyyo siyettidabay wottin deˈiyaabanne akeekana danddayiyooba. Gidikkokka, Yooseefaagaadan akka ayyaanaaban shuggabeykku woykko Yihoowayyo ammanettiyoogaa aggabeykku. Hegaa gishshau, Yihooway he loˈˈo maccaasiyo anjjiis. (Uru. 4:13-17, 22) Hegaappekka aadhiyaabay, sinttappe yaana Gannate saˈan, Seexaanaynne a iita alamee gattido qoho ubbaa Yihooway giigissanaagaa. “Kasebai ubbai hassayettennanne qofettenna.”—Isi. 65:17.

16. Woosaa xeelliyaagan nuuyyo ayba xeelay deˈana koshshii, aybissi?

16 Nuna ayba paacee gakkikkokka, Xoossaa siiqoy nuna maaddana. (Roome 8:35-39 nabbaba.) Seexaanay nuna hidootaa qanxxissanau maliyoogaa aggennaba gidikkokka, nuuni loˈˈo “wozanaa qofai” deˈiyoogeetanne ‘woosan’ gencciyaageeta gidikko, i hegaadan oottana danddayenna. (1 PHe. 4:7) Yesuusi: “Simmi intte he yaanabaa ubbaappe attanaunne ta sinttan Asa Na7aa sinttan, eqqanau danddayana mala, ubba wode Xoossaa woosan minnite” yaagiis. (Luq. 21:36) Yesuusi nuuni woosan minnanaadan zoriyoogan, a sinttaaninne a Aawaa sinttan eqqiyoogaa xeelliyaagan ha wodee mintti qoppiyo wode gidiyoogaa qonccissiis. Yihoowa ufayssiya ogiyan deˈiyaageetu xallay, Yihoowa gallassan attana.

Yihoowa Oosuwaa Ubbatoo Minnidi Oottite

17. Intte haggaaziyo moottan metiyaabay deˈikko, beni wode deˈida hananabaa yootiyaageetu leemisuwaappe waani goˈettana danddayeetii?

17 Ayyaanaabaa oosuwan shaahettiyoogee nuna minttettees. PHeexiroosi: “Intte ai mala asa gidanau bessii? Intte de7⁠oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa gidanau koshshees” yaagidoogaa hegee hassayissees. (2 PHe. 3:11) Yaatiyo gishshau, ayyaanaabaa oosoy nu deˈuwan xoqqu oottidi xeelliyo ooso gidana koshshiyoogaa akeekoos. He oosotuppe waannatiyaagee mishiraachuwaa yootiyoogaa. (Maa. 24:14) Issi issi moottan sabbakiyo oosoy metana danddayiyoogee tuma; asay siyanau koyennaagee, woykko yedetay, woykko asay galla galla deˈuwaabaa xallaa qoppiyoogee hegau gaaso gidana danddayees. Beni wode deˈida Yihoowa ashkkarati hegaa mala hanotaa eqettana koshshiis. Eti mule hidootaa qanxxibookkona; ubba Xoossaa kiitaa “zaari zaaridi” asau yootiyoogaa aggibookkona. (2 Hanidabaa Odiya 36:15, 16 nabbaba; Erm. 7:24-26) Eti genccanaadan maaddidabay aybee? Banttau imettida oosuwaa alamee xeelliyo ogiyan gidennan, Yihooway xeelliyo ogiyan xeellidosona. Eti Xoossaa sunttan xeegettiyoogee gita maata gidiyoogaakka akeekidosona.—Erm. 15:16.

18. Kawotettaabaa sabbakiyoogee sinttappe Xoossaa sunttay bonchettiyoogaara ay keena gayttidabee?

18 Yihoowa sunttaanne a halchuwaa erissiyo gita maatay nuussikka deˈees. Ane hagaa qoppite: Nuuni sabbakiyo oosuwaappe denddidaagan, Xoossaa gita gallassan a morkketi a sinttan eqqiyo wode siyibookko gaana danddayokkona. Beni wode Paaroonaagaadan, banttana xayssiyaagee Yihoowa gidiyoogaa eti erana. (Kes. 8:1, 20; 14:25) Hegaadankka, Yihooway ammanettida ba ashkkarati bana kalˈˈatiyaageeta gidiyoogee keehi qonccanaadan oottiyoogan eta bonchana.—Hizqqeela 2:5; 33:33 nabbaba.

19. Yihoowa danddayan loytti goˈettiyaageeta gidanau koyiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

19 Ba naaˈˈantto dabddaabbiyau wurssettaa heeran, PHeexiroosi: “Godaa danddayai atotettaa gidiyoogaa intte wozanan qoppite” yaagidi ba mala Kiristtaanetuyyo xaafiis. (2 PHe. 3:15) Ee, Yihoowa danddayan ubbatoo loytti goˈettiyaageeta gidoos. Ayba ogiyan? A ufayssiya eeshshata dichiyoogan, “pokkoinne boree bainnaageeta gididi” deˈiyoogan, paaciyaa bessiyaagaadan xeelliyoogaaninne Kawotettaa oosoy daridoogeeta gidiyoogan hegaadan oottana danddayoos. Yaatiyoogan, ‘ooratta saluwaaranne ooratta saˈaara’ gayttida merinaa anjjuwau giigettidaageeta gidoos.—2 PHe. 3:13.

Hassayay?

• Xoossaa ufayssiya eeshshata waatidi dichana danddayiyoo?

• Nuuni “pokkoinne boree bainnaageeta gididi” deˈana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

• Yooseefanne Naaˈoomi leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

• Sabbakiyo oosuwan shaahettiyoogee gita maata gididoy aybissee?

[Oyshata]

[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa]

Azinatoo, Xoossaa ufayssiya eeshshata inttenne intte soo asay dichanaadan inttena aybi maaddana danddayii?

[Sinttaa 18n deʼiya misiliyaa]

Yooseefi paaciyaa xoonido ogiyaappe ay tamaarana danddayiyoo?