Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Yihooway Inttena Erii?

Yihooway Inttena Erii?

Yihooway Inttena Erii?

“[Yihooway] baageeta erees.”—2 XIM. 2:19.

1, 2. (a) Yesuusa qofissidabay aybee? (b) Nuuni qoppana koshshiyo oyshati awugeetee?

ISSI gallassi issi Parisaawee Yesuusakko yiidi, “Higgiyaa giddon ubbaappe aadhdhiya azazoi augee?” yaagidi oychiis. Yesuusi, “Neeni Godaa ne Xoossaa ne kumetta wozanaappe, ne kumetta shemppuwaappe, ne kumetta qofaappe siiqa” yaagidi zaariis. (Maa. 22:35-37) Yesuusi saluwan deˈiya ba Aawaa keehippe siiqees; qassi ha xiqisiyaa qofaara moggiya ogiyan deˈiis. Yesuusi Yihoowa sinttan baayyo deˈiya equwaabaakka qoppido gishshau, ammanettidi deˈiyoogan hegaa bessiis. Yaatiyo gishshau, Yesuusi hayqqanaappe guutta wodiyaa kasetidi, i ammanettidi Xoossaayyo azazettidoogaa Xoossay eriyoogaa yootiis. Hegaa gishshau, Yesuusi Yihoowa siiquwan deˈiis.—Yoh. 15:10.

2 Ha wodiyan daroti Xoossaa siiqiyoogaa yootoosona. Nuunikka hegeetu qoodan deˈiyaabadan qoppiyoogee sirissenna. Gidoppe attin, kaallidi deˈiya oyshati nuuni qoppana koshshiya waannabata: ‘Tana Xoossay erii? Yihooway tana waatidi xeellii? Yihooway taani abaa gidiyoogaadan xeellii?’ (2 Xim. 2:19) Ubbabaa Haariyaagaara hegaa mala mata dabbotaa medhiyoogee ayba gita maatee!

3. Issoti issoti Yihoowaba gidana danddayiyoogaa siriyoy aybissee, hegaa mala qofaa agganau aybi maaddii?

3 SHin, Yihoowa siiqiya issoti issotikka, eti Yihoowa dabbo gidana danddayiyoogaa ammananau metootoosona. Issoti issoti aynne goˈˈennabadan banttana xeelliyo gishshau, eti Yihoowaba gidana danddayiyoogaa siroosona. SHin Xoossay nuna hegaappe dumma ogiyan xeellana danddayiyoogee ayba ufayssiyaabee! (1 Sam. 16:7) Kiitettida PHauloosi ba mala Kiristtaanetuyyo, “Ooninne Xoossaa siiqikko, Xoossai a erees” yaagiis. (1 Qor. 8:3) Xoossay nuna eranaadan a siiqiyoogee keehippe koshshiyaaba. Ane hagaa qoppite: Intte ha maxeetiyaa nabbabiyoy aybissee? Intte kumetta wozanaappe, shemppuwaappe, qofaappenne wolqqaappe Yihoowayyo oottanau baaxetiyoy aybissee? Intte huuphiyaa Xoossaayyo geppidi xammaqettidaba gidikko, intte he tanggota ekkanaadan oottiday aybee? Wozanaa qoriya Yihooway, suure asata baakko ehiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Hagga 2:7; Yohaannisa 6:44 nabbaba.) Yaatiyo gishshau, intte Yihoowayyo oottiiddi deˈiyoy, i inttena baakko ehiido gishshataassa gidiyoogaa ammanettana danddayeeta. Eti ammanettidi deˈiyaaba gidikko, baakko ehiidoogeeta i mule aggenna. Xoossay eta alˈˈobadan xeellees; qassi eta wozanappe siiqees.—Maz. 94:14.

4. Nuuni Xoossay eriyo ura gidiyoogaabaa ubbatoo qoppana koshshiyoy aybissee?

4 Yihooway nuna baakko ehaappe guyyiyan, ubbatoo a siiquwan deˈiyoogaabaa nuuni qoppana koshshees. (Yihuda 20, 21 nabbaba.) Issi uri Xoossaappe wora baana woykko shaahettana danddayiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa hassayite. (Ibr. 2:1; 3:12, 13) Leemisuwau, kiitettida PHauloosi 2 Ximootiyoosa 2:19n deˈiya qofaappe kasetidi, ‘Hemeneyoosabaanne Piliixoosabaa’ yootiis. Eti issi wode Yihoowaba; shin guyyeppe tumaappe wora biidosona. (2 Xim. 2:16-18) Galaatiyaa gubaaˈiyan deˈiya, Xoossay erido issoti issoti, eti issi wode demmido ayyaanaabaa pooˈuwan deˈibeennaagaakka hassayite. (Gal. 4:9) Yihoowaara nuuyyo deˈiya dabbotay keehi alˈˈo gidiyoogaa ubbatoo hassayana koshshees.

5. (a) Xoossay xoqqu oottidi xeelliyo issi issi eeshshati awugeetee? (b) Ay leemisota beˈanee?

5 Yihooway keehi xoqqu oottidi xeelliyo issi issi eeshshati deˈoosona. (Maz. 15:1-5; 1 PHe. 3:4) Xoossan erettida issoti issoti ammanuwaaninne bantta huuphiyaa kaushshiyoogan erettidosona. Naaˈˈu asatuyyo deˈiya ha eeshshati Yihooway eta siiqanaadan waati oottidaakko, ane eta leemisuwaa beˈoos. Xoossay bana eriyoobadan qoppidaba gidikkonne, otorettidoogaa gaasuwan Yihooway bana ixxiyoogaa akeekida issi uraabaakka beˈana. Ha leemisotuppe keehippe maaddiyaabaa tamaarana danddayoos.

Ammaniyaageetu Aawaa

6. (a) Abrahaami Yihooway qaalaa gelidoban ammaniyoogaa waati bessidee? (b) Abrahaami Yihoowan erettidoy ayba ogiyaanee?

6 Abrahaami ‘Yihoowa ammanida’ asa. Xoossaa ammaniya ubbau “Abrahaami aawaa” geetettiis. (Doo. 15:6; Roo. 4:11) Abrahaami haaho biitta baanau, ba keettaa, ba laggetanne bau deˈiya aquwaa ammanuwan aggi bayiis. (Doo. 12:1-4; Ibr. 11:8-10) Abrahaama ammanoy daro layttappe guyyiyankka mino. Abrahaami Yihoowayyo azazettidi ba naˈaa ‘Yisaaqa yarshshiis’ giyooba malabaa oottido wode hegee qoncciis. (Ibr. 11:17-19) Abrahaami Yihooway qaalaa gelidoban ammaniyoogaa bessido gishshau, Xoossay a xoqqu oottidi xeelliis; i Abrahaama tumuppe eriis. (Doomettaabaa 18:19 nabbaba.) Yihooway eriyoy Abrahaami deˈiyoogaa xalla gidenna; ba dabbodan a xoqqu oottidi xeelliis.—Yaaq. 2:22, 23.

7. Yihooway qaalaa gelidobaa xeelliyaagan Abrahaami ay erii, i ba ammanuwaa waatidi bessidee?

7 Yihooway Abrahaamayyo, a zerettati ‘bantta morkketu katamata laattanaagaa,’ qassi eti ‘saluwaa xoolinttiyaa keenanne abbaa doona shafiyaa keena’ gidanaagaa qaalaa geliis. (Doo. 22:17, 18) Yihooway qaalaa gelido ha yohoti Abrahaama deˈo layttan polettibeennaba gidikkokka, i Yihoowan mintti ammaniyoogaa ubbatoo bessiis. Xoossay qaalaa gelikko, hegee polettidaba mala gidiyoogaa i erees. Ee, Abrahaami he ammanuwaara moggiya ogiyan deˈiis. (Ibraawe 11:13 nabbaba.) Abrahaameegaa mala ammanoy deˈiyoogeeta gidiyoogan Yihooway nuna erii?

Yihoowa Hidootan Naagiyoogee Ammanoy Deˈiyoogaa Bessiyaaba

8. Issoti issoti polettin beˈanau amottiyo bala gidenna koshshati awugeetee?

8 Nuuni polettin beˈanau amottiyoobay deˈana danddayees. Aqo oyqqanau, naˈa yelanaunne payyatettay deˈanaadan koyiyoogee bala gidenna. Gidikkokka, darotussi he koshshatuppe issoy woy amaridaagee polettennan aggana danddayees. Nu hanotaykka hegaa mala gidikko, he hanotaa nuuni oyqqiyo ogee nu ammanoy ay malakko bessiyaaba gidana danddayees.

9, 10. (a) Issooti issooti bantta amottiyoobay polettanaadan koyidoy ayba ogiyaanee? (b) Xoossay qaalaa gelidobay polettiyoogaa xeelliyaagan intteyyo aybi siyettii?

9 Xoossaa aadhida eratettaara moggenna ogiyan ha koshshaa polanau amottiyoogee ayba eeyyatettee. Hegee issi ura ayyaanaaban qohiyaaba. Leemisuwau, issoti issoti Yihoowa zoriyaara moggenna ogiyan akkamettanau dooridosona. Harati, bantta soo asaara wodiyaa aattennaadaaninne gubaaˈiyaa shiiqotun beettennaadan diggiya oosuwaa oyqqidosona. Issoti issoti ammanenna uraa ekkanau woy gelanau qoppidi he uraara laggetettaa doommoosona. Issi Kiristtaanee hegaa malabaa oottikko, i tumuppe bana Yihooway eranaadan koyii? Abrahaami baayyo Xoossay qaalaa gelidobay polettanaagaa danddayan naagibeennaba gidiyaakko, Yihoowayyo aybi siyettanee? Abrahaami Yihoowa hidootan naagiyoogaa aggidi, kaseegaadan issisan keexxidi deˈanaunne hayttatanau ba koyidobaa oottiyaaba gidiyaakko shin? (Doomettaabaa 11:4⁠ra gatta xeella.) Yihooway eriyo loˈˈo asa gidana danddayii?

10 Polettin beˈanau intte amottiyoobay aybee? Intte amottiyo suurebaa polanau qaalaa gelida Yihoowa hidootan naaganau inttiyo mino ammanoy deˈii? (Maz. 145:16) Abrahaama hanotan polettidoogaadan, Xoossay qaalaa gelidobati nuuni koyiyoogaadan sohuwaara polettenna aggana danddayoosona. Gidikkonne, nuuni Abrahaamaagaadan ammaniyoogaanne hegaara moggiyaabaa oottiyoogaa Yihooway xoqqu oottidi xeellees. Hegaadan oottiyoogee nuussi keehi gita anjjuwaa demissiyoogee tuma.—Ibr. 11:6.

Bana Ziqqi Oottiyoogaanne Otorettiyoogaa Giddon Deˈiya Dummatettaa

11. Qoraahi daro layttau ay oottidee?

11 Issoy issuwaagaappe dummatiyaabaa oottida naaˈˈu asatubaa, giishin Muusebaanne Qoraahabaa nuuni beˈana. Eti oottidobay, Yihooway nuna xeelliyo ogee i kuuyiyoobaanne issibaa poliyo ogiyaa nuuni bonchiyoogaara gayttidaba gidiyoogaa akeekanaadan maaddees. Qoraahi Leewa zariyaappe Qahaata yara; qassi i daro maataa demmiis. He maatay, Israaˈeele deree Zoˈo Abbaa pinnidi attiyoogaa beˈiyoogaa, azazettennan ixxida Israaˈeeletu bolli Siinaa Deriyaa matan Yihooway pirddiyo wode a miyyiyan eqqiyoogaa, qassi maachaa taabootaa tookkidi efiyoogaa gujjennan aggenna. (Kes. 32:26-29; Qoo. 3:30, 31) I daro layttau Yihoowau ammanettidi deˈidoogeenne guyyeppe Israaˈeele naatuppe daroti a xoqqu oottidi xeellidoogee erettidaagaa.

12. Sinttaa 31n qonccidaagaadan, Yihoowaara deˈiya Qoraaha dabbotaa otoroy mooridoy ayba ogiyaanee?

12 SHin, Israaˈeela deree Hidootaa Biittaa biyo wode, Qoraahi Xoossaa giigissuwan balabay deˈiyaabadan qoppiis. He wode yaraa kaalettiya 250 asati hanotaa laammanau koyidi Qoraaha kaafidosona. Qoraahinne aara makkalida hara asati banttau Yihoowaara deˈiya dabbotay moorettennabadan qoppennan aggokkona. Eti Muuseyyo, “Intte darissideta! Maabarai ubbai huuphiyan huuphiyan geeshsha; GODAIKKA eta gidduwan de7ees” yaagidosona. (Qoo. 16:1-3) Hegee eti banttanan keehippe ammanettiyoogaanne otorettiyoogaa bessiyaaba. Muusee etau, “GODAI ooni aagaakkonne . . . bessana” yaagiis. (Qoodaabaa 16:5 nabbaba.) Wonttetta galla omarssi, Qoraahinne a qofaa kaafidi aara makkalida ubbati hayqqidosona.—Qoo. 16:31-35.

13, 14. Muusee ba huuphiyaa kawushshiya asa gidiyoogaa ayba ogetun bessidee?

13 Hegaappe dumma ogiyan, Muusee “biittan sa7an ubban de7iya asaa ubbaappe aadhdhiya ashkke asa.” (Qoo. 12:3) I ashkkenne ba huuphiyaa kawushshiya asa gidiyoogaa, Yihoowa kaaletuwaa kaallanau murttiyoogan bessiis. (Kes. 7:6; 40:16) Muusee Yihooway issibaa oottiyo ogiyan oysha denttidoogaa woy i yootidoban lanccidoogaa bessiyaabi Geeshsha Maxaafan baawa. Leemisuwau, Yihooway gayttiyo dunkkaaniyaa keexxiyoogaabaa yootido wode, dunkkaaniyaa magalashuwaa daddiyoogaara gayttidaagan qacinaa meraanne macaraa qoodaa mala guuttabaa xeelliyaagan ubbabau qoncce azazuwaa azaziis. (Kes. 26:1-6) Yihoowa dirijjitiyan intte oottiyo oosuwaa bollaara xeelliya uri ubbabau kaaleto immiyaaba gidikko, hegee issi issitoo inttena yiilloyana danddayees. SHin, Yihooway polo gidida, bollaara xeelliyaagaa; i ba ashkkarati oottiyoobaa kehatettan immees, qassi etan ammanettees. I issi oottanabau darobaa qonccissi yootiyo wode, hegaadan yootiyo loˈˈo gaasoy deˈees. Gidoppe attin, Yihooway darobaa qonccissidi kaaletuwaa immidoogan, Muusee bana laˈatettaa diggidabadan qoppidi, Yihoowa bolli yiillotibeennaagaa woykko bana bonchibeennabadan qoppibeennaagaa akeekite. Hegaappe, Muusee oosanchati Xoossaa kaaletuwaa kaallidi, i “azazidoogaadan [oottanaadan]” yootiis. (Kes. 39:32) Hegee ba huuphiyaa kawushshiyoogaa bessiyaaba. Muusee he oosoy Yihoowabaa gidiyoogaanne i, Yihooway he oosuwaa oottanau goˈettiyooba xalla gidiyoogaa eriis.

14 Muusa qohiya hanotay gakkido wodiyankka, i ba huuphiyaa kawushshiyaagaa gidiyoogee erettiis. Issi wode, Muusee amassaliya asaara gayttidaagan ba huuphiyaa naagibeenna; qassi Xoossaakka bonchibeenna. Hegaappe denddidaagan, Muusee asaa kaalettidi Hidootaa Biitta gelennaagaa Yihooway ayyo yootiis. (Qoo. 20:2-12) Muuseenne a ishaa Aarooni Israaˈeela asaa amassaliyaa daro layttau genccidosona. SHin, Muusee he wode moorido mooruwaa gaasuwan, i daro layttau amottidi naagidobaa demmibeenna! Muuseyyo aybi siyettidee? I azzanidaba gidikkokka, Yihooway kuuyidobaa ba huuphiyaa kawushshidi maayiis. Yihooway pirddaa pacissenna xillo Xoossaa gidiyoogaa i erees. (Zaa. 3:25-27; 32:4) Intte Muusebaa qoppiyo wode, a Yihooway eriyo asadan xeellekketii?—Kessaabaa 33:12, 13 nabbaba.

Yihoowayyo Haarettanau Bana Ziqqi Oottiyoogaa Koshshees

15. Qoraahi otoruwan oottidobaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

15 Alame yuusho Kiristtaane gubaaˈiyan laammiyoobatanne gubaaˈiyaa cimati kuuyyiyoobata kaafiyoogee woy aggiyoogee, nuuni Yihooway eriyoogeeta gidanaadan woy gidennaadan oottees. Qoraahinne a kaafida asati bantta huuphen keehippe ammanettiyoogan, otorettiyoogaaninne ammanennan aggiyoogan Xoossaappe haakkidosona. Qoraaha xeelan ubba galla oottiyoobata kuuyiyay ceeggida Muusa gidikkokka, asaa kaalettiiddi deˈiyaagee Yihoowa. Qoraahi hegaa bolli xeelaa wottiyoogaa aggiis; hegaappe denddidaagan Xoossay goˈettiyoogeetuyyo ammanettidaagaa gidennan attiis. Qoraahi loyttidi akeekanau woy tumuppe koshshiyaaba gidikko giigissanaadan Yihoowa hidootan naagidaba gidiyaakko keehippe eratetta. Yaatiyo gishshau, Qoraahi otorettidi oottidobay, i ammanettiyaagaa gididi oottidobaa wurssettan mooriis.

16. Muusee ba huuphiyaa kawushshido leemisoy nuna waatidi maaddana danddayii?

16 Ha taarikee ha wodiyan cimatussinne gubaaˈiyan deˈiya haratussi wolqqaama akeekisso. Yihoowa hidootan naaganaunne bollaara kaalettanaadan sunttettidaageetu kaaletuwaa kaallanau nu huuphiyaa kawushshana koshshees. Nuuni Muuseegaadan nu huuphiyaa kawushshiyaageetanne ashkke gidiyoogaa bessiyoo? Nuna kaalettiyaageetu maataa ammanidi ekkiyoo, qassi eti immiyo kaaletuwaa kaalliyoo? Yiilloyiyaabay gayttiyo wode, nu huuphiyaa naagana danddayiyoo? Hegaadaana gidikko, nuunikka Yihooway eriyo asa gidana danddayoos. Nu huuphiyaa kawushshiyoogeenne Yihoowayyo haarettiyoogee i nuna xoqqu oottidi xeellanaadan oottees.

Yihooway Baageeta Erees

17, 18. Yihooway babaadan eriyoogeeta gididi deˈanau nuna aybi maaddana danddayii?

17 Yihooway baakko ehiidoogeetubaanne eriyoogeetubaa wotti dentti qoppiyoogee keehippe goˈˈees. Abrahaaminne Muusee nu mala polo gidennanne baliya asa. Gidikkokka, Yihooway eta babaa oottidi eriis. SHin, Qoraaha leemisoy, nuuni Yihoowappe haakkananne hegaappe denddidaagan, i eriyo asa gidiyoogee attana danddayiyoogaa bessees. Nuuni ubbay kaallidi deˈiyaagaadan oychana koshshees: ‘Yihooway tana waatidi xeellii? Geeshsha Maxaafan qonccida ha leemisotuppe taani ay tamaarana danddayiyaanaa?’

18 Yihooway baakko shiishshiyo ammanettiyaageeta babaadan xeelliyoogaa eriyoogan keehippe minettana danddayeeta. Xoossay inttena xoqqu oottidi xeellanaadan oottiya, ammanuwaa, ba huuphiyaa kawushshiyoogaa mala eeshshata ubbatoo bessanau baaxetite. Yihooway eriyoogeeta gidiyoogee boncho maata gidiyoogee tuma; hegee ha wodiyan ufayssiya deˈuwaa, sinttappe qassi maalaaliya anjjuwaa demissees.—Maz. 37:18.

Hassayay?

• Yihoowa sinttan neeni demmana danddayiyo alˈˈo maatay aybee?

• Abrahaama leemisuwaa waatada kaallana danddayay?

• Qoraahappenne Muuseppe nuuni tamaarana danddayiyoobati aybee?

[Oyshata]

[Sinttaa 29n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Yihooway ba gelido qaalaa poliyoogee attennaagaa, Abrahaamaagaadan ammaniyoo?

[Sinttaa 31n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Qoraahi ba huuphiyaa kawushshidi kaaletuwaa kaallanau koyibeenna

[Sinttaa 32n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Ba huuphiyaa kawushshidi kaaletuwaa kaalliya uradan Yihooway inttena erii?