‘Azzaniyaageeta Ubbata Minttettite’
‘Azzaniyaageeta Ubbata Minttettite’
‘Azzaniyaageeta ubbata minttettana mala GODAI tana tiyiis.’—ISI. 61:1, 2.
1. Yesuusi azzanidaageetuyyo ay oottidee, aybissi?
YESUUS KIRISTTOOSI, “Ta qumai tana kiittidaagee koyiyoobaa oottanaagaanne a oosuwaa polanaagaa” yaagiis. (Yoh. 4:34) Yesuusi Xoossay baayyo immido oosuwaa poliyoogan, keehi ufayssiya, ba Aawaa eeshshata qonccissiis. He eeshshatuppe issoy Yihooway ba asaa siiqiyo gita siiquwaa. (1 Yoh. 4:7-10) Kiitettida PHauloosi Yihoowa “minttetto ubbaa Xoossaa” giido wode, he siiqoy qoncciyo issi ogiyaa yootiis. (2 Qor. 1:3) Yesuusi Isiyaasa hiraagan kasetidi odettidabaa polido wode, hegaa mala siiquwaa bessiis. (Isiyaasa 61:1, 2 nabbaba.) Yesuusi Naazireeten Ayhudatu woosa keettan he hiraagaappe nabbabidi, hegee babaa yootiyoogaa qonccissiis. (Luq. 4:16-21) Yesuusi saˈan haggaazido wode ubban, azzanidaageeta siiquwan minttettidi, eti minettanaadaaninne woppu gaanaadan oottiis.
2, 3. Kiristtoosa kaalliyaageeti minttettiyaageeta gidiyoogan a leemisuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?
2 Azzaniyaageeta minttettiyoogan, Yesuusa kaalliyaageeti ubbay a leemisuwaa kaallana koshshees. (1 Qor. 11:1) PHauloosi, “Issoi issuwaa minttettitenne maaddite” yaagiis. (1 Tas. 5:11) Ha wodiyan, asaa naati ‘wayssiya wodiyan’ deˈiyo gishshau, nuuni harata minttettana koshshees. (2 Xim. 3:1) Issoti issoti hasayiyoobaaninne oottiyooban azzaniyaanne seelettiya, suure wozanay deˈiyo asay alame yuushuwan dari dari bees.
3 Geeshsha Maxaafaa hiraagay kasetidi yootidoogaadan ha iita siraataa wurssetta gallassatun, daroti “banttana siiqiyaageeta, miishshaa siiqiyaageeta, ceeqettiyaageeta, ayyiyaageeta, cayiyaageeta, banttana yelidaageetuyyo azazettennaageeta, galatennaageeta, geeshshatetti bainnaageeta, siiqoi bainnaageeta, sigettennaageeta, zigirssanchchata, banttana naagennaageeta, kehennaageeta, lo77obaa dosennaageeta, kashi erikke giyaageeta, eesotiyaageeta, otoruwan sugettiyaageeta, qassi Xoossaappe aattidi, ufaittiyoobaa dosiyaageeta.” ‘Iita asatinne balettiyaageeti kaseppe iiti iiti biido’ gishshau, hegaa mala xeelay awudeegaappenne yaa iitiis.—2 Xim. 3:2-4, 13.
4. Ha wodiyan alamiyaa hanotay waanidee?
4 Xoossaa Qaalay, “mule sa7aikka xalahe halaqan haarettidoogaa” yootiyo gishshau, ha ubbaban nuuni maalaalettana koshshenna. (1 Yoh. 5:19) ‘Mule saˈay’ polotika, haymaanootenne zalˈˈe dirijjitiyaa, qassi woriyaa gattiyoobata gujjees. Seexaanaa Dabloosi ‘ha saˈaa haariyaagaa,’ qassi ‘ha saˈaa xoossaa’ geetettidoogee bessiyaaba. (Yoh. 14:30; 2 Qor. 4:4) Seexaanay, Yihooway a xayssanau attida wodee guutta gidiyoogaa eriyoogaappe denddidaagan haˈˈi keehippe hanqqettido gishshau, saˈa ubban deˈiya hanotay iiti iiti biis. (Ajj. 12:12) Xoossay Seexaanaanne a iita siraataa danddayiyo wodee wuranau matattidoogaanne Yihooway ubbabaa haariyo maataa xeelliyaagan denddida oyshay giiganaagaa eriyoogee keehippe minttettiyaaba!—Doo., shemppo 3; Iyy., shemppo 2.
Mishiraachoy Saˈa Ubban Odettiiddi Deˈees
5. Sabbakiyo oosuwaa xeelliyaagan odettida hiraagay ha wurssetta gallassatun polettiiddi deˈiyoy ayba ogiyaanee?
5 Asaa naatu taarikiyan keehippe metiya ha wodiyan, Yesuusi kasetidi yootidobay polettiiddi deˈees. I, “Asa ubbau markka gidana mala, kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchoi sa7a ubban odettana; hegaappe guyyiyan, wurssettai gakkana” yaagiis. (Maa. 24:14) Alame yuushuwan Xoossaa Kawotettaabaa markkattiyo ha oosoy, wodiyaappe wodiyan gujji gujji oosettiiddi deˈees. Yesuusi ba sibikatiyaunne timirttiyau Xoossaa Kawotettaa waanna huuphe yoho oottidoogaadan, ha wodiyan alame yuushuwan 107,000ppe dariya gubaaˈetun deˈiya, 7,500,000ppe dariya Yihoowa Markkati Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiiddi deˈoosona. (Maa. 4:17) Ha wodiyan nuuni sabbakiyo oosuwaappe denddidaagan, azzanidaageeti daroppe minettiiddi deˈoosona. Aadhida naaˈˈu laytta xallan, 570,601 asay Yihoowa Markka gididi xammaqettiis!
6. Nu sabbakiyo oosuwaa aahotettaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?
6 Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafay baaso gidido xuufeta ha wodiyan 500ppe dariya qaalan birshshiyoogaa beˈiyo wode, ha sibikate oosoy keehi aahuwan oosettiyoogaa akeekana danddayoos. Asaa naatu taarikiyan hegaa malabay hani erenna! Yihoowa dirijjitiyau saˈaa baggay ha wodiyan deˈiyoogee, i oottiyo oosoynne a dichay tumuppe maalaaliyaaba. Wolqqaama gidida Xoossaa geeshsha ayyaanaa maadoynne kaaletoy baynnan, Seexaanay haariyo ha alamiyan hegaa malabay hanana danddayenna. Mishiraachoy saˈa ubban sabbakettiiddi deˈiyo gishshau, nu mala Kiristtaanetu xalla gidennan, Kawotettaa kiitaa siyiya azzanidaageetikka Geeshsha Maxaafaappe minttettuwaa demmiiddi deˈoosona.
Nu Mala Kiristtaaneta Minttettiyoogaa
7. (a) Unˈˈissiya ubbabaa Yihooway haˈˈi xayssana giidi nuuni naagennay aybissee? (b) Nuuni yedetaaninne waayiyan genccana danddayiyoogaa aybin eriyoo?
7 Iitatettaynne tuggay kumido ha alamiyan, nuuni unˈˈettanaadan oottiyaabay gakkiyoogee attenna. Xoossay ha iita siraataa xayssanaappe kase, azzananaadan oottiyaabay ubbay xayees giidi naagokko. He wodee gakkanaashin, kasetidi odettida yedetay gakkiyo wode, Yihooway ubbabaa haariyo maatau exatidi ayyo ammanettidaageeta gidiyoogan nuna paace gakkees. (2 Xim. 3:12) Gidikkokka, saluwan deˈiya nu Aawaa maaduwaaninne minttettuwan, beni Tasalonqqen deˈida, ayyaanan tiyettida Kiristtaanetuugaadan nuunikka yedetaanne waayiyaa ‘ammanuwan genccana’ danddayoos.—2 Tasalonqqe 1:3-5 nabbaba.
8. Geeshsha Maxaafan, Yihooway ba ashkkarata minttettiyoogaa bessiyaabi aybi deˈii?
8 Yihooway ba ashkkarata koshshiyaagaadan minttettiyoogaa ammanettoos. Leemisuwau, iita Kawiyaa Elzzaabeela hananabaa yootiya Eelaasa woranau koyido wode, i yayyidi baqatiis; ubba hayqqanau koyiis. SHin Yihooway Eelaasa hanqqettiyoogaappe a minttettiis; qassi hananabaa yootiyaagaa gidiyoogan i oottiyo oosuwaa polanaadan xalatettaa immiis. (1 Kaw. 19:1-21) Yihooway ba asaa minttettiyoogaa koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaane gubaaˈiyaa hanotaappekka akeekana danddayoos. Leemisuwau, “Yihudan, Galiilaaninne Samaariyan ubban de7iya woosa keettati [gubaaˈeti] sarotettan” deˈidonne minnido wodee odettiis. Hegaa bollikka, “Godaassi yayyiyoogaaninne Geeshsha Ayyaanaa maaduwan heemettiiddi, qoodankka dari dari biidosona.” (Oos. 9:31) Nuunikka ‘geeshsha ayyaanaa maaduwaa woy minttettuwaa’ demmiyoogau keehippe galatoos!
9. Yesuusabaa tamaariyoogee nuna minttettana danddayiyoy aybissee?
9 Kiristtaane gidiyoogaadan, nuuni Yesuus Kiristtoosabaa tamaariyoogaaninne a leemisuwaa kaalliyoogan minttettuwaa demmida. Yesuusi hagaadan giis: “Daafuranchchatoo, deexuwaa tookkiyaageetoo, ubbati taakko haa yiite; taani inttena shemppissana. Taani ashkkenne wozanappe kauyyiyaagaa gidido gishshau, ta qambbaran waaxettite; taappe tamaarite; intte shemppuwaukka intte shemppo demmana. Aissi giikko, ta qambbarai giiga; qassi taani inttena toossidoogeekka kaushsha.” (Maa. 11:28-30) Yesuusi asaa minttettido ogiyaabaa tamaaridi a loˈˈo leemisuwaa kaalliyoogee, nuna unˈˈissiyaabay gakkiyo wode woppu gaanaadan keehippe maaddees.
10, 11. Gubaaˈe giddon ooni minttettana danddayii?
10 Nu mala Kiristtaanetikka nuna minttettana danddayoosona. Leemisuwau, gubaaˈiyaa cimati unˈˈissiyaabay gakkidoogeeta waatidi maaddiyaakko qoppite. Erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi, “Intteppe [ayyaanaaban] sahettiya urai ooninne de7ikko, woosa keettaa cimata baakko xeeso; eti . . . ayyo Xoossaa woossona” yaagidi xaafiis. Hegee demissiyoobay aybee? “Ammanuwan Xoossaa woossido woosai hargganchchaa pattana; Godaikka a harggiyaappe denttana; qassi nagara i oottidobaa gidikkokka Godai ayyo atto gaana.” (Yaaq. 5:14, 15) Gubaaˈiyan deˈiya haratikka minttettana danddayoosona.
11 Darotoo maccaasay hara maccaasaara dumma dumma metuwaabaa haasayanau metootenna. Ubba qassi deˈuwan darobaa beˈida, cimida michoti yelaga michota daroban loˈˈo zore zorana danddayoosona. Ayyaanaaban kaymida ha cima michoti bantta deˈuwan hegaa malabaa beˈennan aggokkona. Eta qaretaynne etau deˈiya maccaasa eeshshay keehippe maaddana danddayees. (Tiitu 2:3-5 nabbaba.) Cimatinne harati nu giddon deˈiya unˈˈettidaageeta ‘minttettana’ danddayoosona; qassi hegaadan oottana koshshees. (1 Tas. 5:14, 15) Xoossay “daro waayiyaa waayettiyaageeta nuunikka minttettanaadan, nu waaye ubban i nuna” minttettiyoogaa akeekiyoogee loˈˈo.—2 Qor. 1:4.
12. Nuuni Kiristtaane shiiqotun beettiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?
12 Minttettuwaa demmanau keehippe koshshiyaabay, nuna minttettiya Geeshsha Maxaafaa qofaa tamaariyo Kiristtaane shiiqotun beettiyoogaa. Yihudaynne Sillaasi “ishantta keehi zoridi” minttettidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Oos. 15:32) SHiiquwaappe kasenne shiiqoy wuri simmin, gubaaˈiyaa yameti minttettiyaabaa issoy issuwaara haasayoosona. Yaatiyo gishshau, nuuni issi issi unˈˈissiyaaban waayettiiddi deˈiyaaba gidikkokka, shaahettiyoogee hanotay giiganaadan oottenna gishshau, haratuppe shaahettana koshshenna. (Lee. 18:1) Hegaappe dumma hanotan, kiitettida PHauloosi ayyaanaa kaaletuwan, kaallidi deˈiyaagaadan zorido zoriyaa oosuwan peeshshana koshshees: “Issoi issuwaara waani siiqettanaakkonne qassi lo77o oosuwaa waati oottanaakko, issoi issuwau qoppoos. Issooti issooti shiiquwaa meeze oottidi shiiqiyoogaadan, nuunikka issippe shiiqiyoogaa aggokko; shin Godaa gallassai matattiyoogaa intte be7iyo gishshau, issoi issuwaa minttettoos.”—Ibr. 10:24, 25.
Xoossaa Qaalaappe Minttettuwaa Demmite
13, 14. Geeshsha Maxaafay nuna maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanakko qonccissa.
13 Nuuni xammaqettida Kiristtaane gidin woy Xoossaabaanne a halchuwaabaa tamaariyoogaa biron doommidaageeta gidin, Xoossaa Qaalaappe daro minttettuwaa demmana danddayoos. PHauloosi, “Xoossaa maxaafai nuuyyo immiyo genccaaninne minttettuwan nuuni demmana giidi ufaissan naagi uttidoogee de7ana mala, Xoossaa maxaafan xaafettida ubbabai nuna tamaarissanau xaafettiis” yaagidi xaafiis. (Roo. 15:4) Geeshsha Maxaafay nuna minttettananne “lo77o ooso ubbau” giigidaageeta gidanaadan maaddana danddayees. (2 Xim. 3:16, 17) Xoossaa halchuwaabaa tumaa eriyoogeenne sinttanaa wodiyaa xeelliyaagan tumu hidootay deˈiyoogee keehippe minttettees. Yaatiyo gishshau, daro ogiyan nuna maaddananne minttettana danddayiya Xoossaa Qaalaanne i baaso gidido xuufeta loyttidi goˈettiyaageeta gidoos.
14 Yesuusi harata tamaarissanaunne minttettanau Geeshsha Maxaafaa goˈettiyoogan loˈˈo leemiso. Leemisuwau, hayquwaappe denddi simmidi ba erissiyo ashkkaratuyyo qonccido wodetuppe issuwan, naaˈˈu erissiyo ashkkaratuyyo ‘Xoossaa maxaafata birshshiis.’ I etayyo yootiyo wode eta wozanay keehippe mishettiis. (Luq. 24:32) Yesuusa loˈˈo leemisuwaa kaalliyoogan, kiitettida PHauloosi “Xoossaa maxaafatuppe” yootiis. I yootidobaa siyida, Beeriyaa biittaa asati “ubba gallassi Xoossaa maxaafata tamaariiddi, qaalaa kumetta laamotan ekkidosona.” (Oos. 17:2, 10, 11) Nuuni Geeshsha Maxaafaa ubbatoo nabbabiyoogeenne an goˈettiyoogee, qassi ha metiya wodiyan nuuni minettanaadaaninne hidootay deˈiyoogeeta gidanaadan giigida Kiristtaane xuufetuppe goˈˈaa demmiyoogee keehippe koshshiyaaba!
Asaa Minttettiyo Hara Ogeta
15, 16. Nu mala Kiristtaaneta maaddanaunne minttettanau nuuni oottana danddayiyo issi issibati aybee?
15 Nuuni nu mala Kiristtaaneta dumma dumma ogetun maaddanaunne minttettanau danddayoos. Leemisuwau, cimida woy sahettiya, nu mala Kiristtaanetuyyo kiitettidi issi issibaa giyaappe shammana danddayoos. Nuuni harata eti son oottiyooban maaddana danddayoos; hegan etau qoppiyoogaa bessoos. (Pili. 2:4) Woy nu mala Kiristtaanetuyyo deˈiya eraa gishshaunne siiquwaa, xalatettaanne ammanuwaa mala loˈˈo eeshshatu gishshau, eta galatana danddayoos.
16 Nuuni cimidaageeta minttettanau eta soo biidi oychana, qassi eti bantta deˈuwan beˈidobaanne Yihoowa oosuwan demmido anjjuwaa yootiyo wode loyttidi ezggana danddayoos. Hegee nunakka minttettana danddayees. Nuuni oychiyoogeetuyyo Geeshsha Maxaafaa woy i baaso gidido xuufeta nabbabana danddayoos. He saaminttaa Wochiyo Keelaa Xinaatiyan woykko Gubaaˈiyaa Geeshsha Maxaafaa Xinaatiyan xannaˈiyoobaa nabbabana danddayoos. Geeshsha Maxaafaa qofan baasettida biiduwaa etaara beˈana danddayoos. Qassi nu xuufetuppe issi minttettiya temokruwaakka nabbabanau woy yootanau danddayoos.
17, 18. Yihoowau ammanettida ashkkarata gidiyoogaadan, i nuna maaddanaagaanne minttettanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee?
17 Yihoowayyo goynniya issi nu mala Kiristtaaniyau minttettoy koshshiyoogaa nuuni akeekikko, nu buzo woosan iyyo woy ayyo woossana danddayoos. (Roo. 15:30; Qol. 4:12) Nu deˈuwan gakkida metuwaa gencciyo wodenne harata minttettanau wozanappe koyiyo wode, “Ne toohuwaa Xoossan wotta; i nena zemppissana. Xoossai audenne xilloti shabbirettanaadan oottenna” yaagidi yexxida mazamuraawiyaagaa mala ammanoy deˈiyoogeeta gidana danddayoos. (Maz. 55:22) Yihooway nuuni ayyo ammanettida ashkkarata gidiyoogaadan ubbatoo nuna minttettees.
18 Yihooway beni wode baayyo goynniyaageetuyyo, “Inttena minttettiyaagee tana” yaagiis. (Isi. 51:12) Yihooway nuuyyookka hegaadan gaana; qassi nuuni azzanidaageeta minttettiyo wode, nu oottiyoonne haasayiyo loˈˈobaa i anjjana. Nu hidootay saluwan deˈiyoogaa gidin saˈan deˈiyoogaa gidin, kiitettida PHauloosi ayyanan tiyettida ba mala Kiristtaanetuyyo, “Nu Godai Yesuus Kiristtoosi ba huuphen qassi Xoossai, nu Aawai nuna siiqidi, ba aaro kehatettan nuuyyo merinaa danddayaanne sinttappe ekkana giyo lo77o ufaissaa immidaagee, inttena minttetto; qassi intte lo77obaa ubbaa oottanaadaaninne haasayanaadan, inttena minttetto” yaagidi xaafido qaalan nuuni ubbay minettana danddayoos.—2 Tas. 2:16, 17.
Hassayay?
• Azzanidaageeta nuuni minttettiyo oosoy ay keena aakkidee?
• Harata minttettanau nuuni oottana danddayiyo issi issibati aybee?
• Geeshsha Maxaafan Yihooway ba asaa minttettiyoogaa bessiyaabi aybi deˈii?
[Oyshata]
[Sinttaa 26n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Azzaniyaageeta minttetteetii?
[Sinttaa 28n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Yelagatinne cimati harata minttettana danddayoosona
