Nu Hidootan Ufayttiyoogaa

“Worddotenna Xoossai nuuyyo ha merinaa de7uwaa daro wodiyaappe kase immana giis.”—TII. 1:2.

ZAARETTANAU

Ayyaanan tiyettida uri hayqqana gakkanaashin ammanettidaagaa gidiyo wode saluwan deˈiyaageeti ufayttiyoogaa aybin eriyoo?

Hara dorssatu hidootay polettiyoogee tiyettidaageetuugee polettiyoogaara gayttiyoy ayba ogiyaanee?

Nu hidootay polettin beˈanau, nu “de7oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa” gidiyoogaa bessiyaabaa ay oottana koshshii?

1. Yihooway nuuyyo immido hidootay nuuni genccanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

 YIHOOWAY hidootaa ‘immiya’ Xoossa gidiyoogaa PHauloosi yootiis. I gujjidikka, Yihooway nuuni ‘ekkana giidi ufayssan naagiyoogee geeshsha ayyaanaa wolqqan diccanaadan, nu a ammaniyo gishshau, nuuyyo ufayssaanne sarotettaa kunttidi immiyoogaa’ yootiis. (Roo. 15:13) Nuuyyo nu hidootay qoncci beettiyaaba gidikko, gakkana danddayiya ay hanotanne genccidi ufayssaaninne sarotettan deˈana danddayoos. Ayyaanan tiyettida Kiristtaanetuugaadan, hara Kiristtaanetuyyookka ha hidootay “nu shemppuwaayyo markkabiyaa oiqqiya qaaxxenna birata mala,” qassi ‘erettidaagaanne mino.’ (Ibr. 6:18, 19) Hidootay deˈuwan dumma dumma metoy gakkiyo wode nuuni baxuuxi oyqqana danddayiyooba; qassi sirennaadan woy nu ammanoy bayennaadan maaddiyaaba.—Ibraawe 2:1; 6:11 nabbaba.

2. Ha wodiyan Kiristtaanetuyyo deˈiya naaˈˈu hidootati awugeetee, tiyettidaageeti demmana hidootaabaa ‘hara dorssati’ loytti eranau koyiyoy aybissee?

² Ha wurssetta wodiyan deˈiya Kiristtaaneti naaˈˈu hidootatuppe issuwaa bantta qofan wottoosona. ‘Amarida dorssa wudiyaappe’ attidaageeti, Kiristtoosa Kawotettan aara kawonne qeese gididi saluwan hayqqenna deˈuwaa demmanau hidootoosona. (Luq. 12:32; Ajj. 5:9, 10) Keehi daro qooday deˈiyo ‘hara dorssati’ qassi, Mase Kawotettaa haaruwan gannate gidiya saˈan merinau deˈanau hidootoosona. (Ajj. 7:9, 10; Yoh. 10:16) Hara dorssati atotettaa demmanau saˈan attida, ayyaanan tiyettida Yesuusa ‘ishantta’ maaddana bessiyoogaa ubbatoo hassayana bessees. (Maa. 25:34-40) Ayyaanan tiyettidaageeti bantta woytuwaa demmana; hara dorssatikka hegaadan hidootaa wottidobaa demmanaagee sirissenna. (Ibraawe 11: 39, 40 nabbaba.) Ane koyro ayyaanan tiyettidaageetu hidootaabaa pilggoos.

TIYETTIDA KIRISTTAANETU XAYENNA HIDOOTAA

3, 4. Ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ‘naaˈˈanttuwaa yelettidi’ xayenna hidootaa demmiyoy ayba ogiyaanee, qassi he hidootay aybee?

³ Kiitettida PHeexiroosi ayyaanan tiyettidaageetuyyo naaˈˈu dabddaabbiyaa xaafiis; i eta “Xoossai doorido” asata giis. (1 PHe. 1:1) I xaafidoban amarida dorssa wudee demmana maalaaliya hidootaabaa qonccissiis. PHeexiroosi ba koyro dabddaabbiyan hagaadan giis: “Nuuni Xoossaa, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa Aawaa, ba maarotettaa daruwaadankka nuna naa77anttuwaa yelidaagaa, Yesuus Kiristtoosa haiquwaappe denttidoogan nuuyyo de7uwaa immana giidaagaa galatoos. Qassi Xoossai intteyyo immana daro laataa wooqqennasan, moorettennasan, woi xayennasan saluwan naagees. He laatai wodiyaa wurssettan beettanau de7iya atotettaayyo Xoossaa wolqqan ammanuwan naagetti uttida inttessa. . . . Hagan daro ufaittite.”—1 PHe. 1:3-6.

⁴ Yesuusaara saluwaa Kawotettan haarana mala Yihooway doorido, amarida Kiristtaaneti ayyaanan Xoossaa naata gididi ‘naaˈˈanttuwaa yelettana.’ Eti Kiristtoosaara kawonne qeese gidana mala geeshsha ayyaanan tiyettidosona. (Ajj. 20:6) ‘Naaˈˈanttuwaa yelettiyoogee’ saluwan giigida, xayenna hidootaa etau demissanaagaa PHeexiroosi yootiis; he hidootay ‘wooqqennaagaa, moorettennaagaa, woy xayennaagaa’ gidiyoogaakka yootiis. Ha maalaaliya hidootay ayyaanan tiyettidaageeti ‘daro ufayttanaadan’ oottiyaaba. Gidikkokka, eti he hidootaa demmiyoy ammanettidi deˈiyoogaa xallaana.

5, 6. Tiyettida Kiristtaaneti saluwaa woytuwau xeesettidoogaa minttanau banttau danddayettida ubbabaa oottana koshshiyoy aybissee?

⁵ PHeexiroosi ba naaˈˈantto dabddaabbiyan tiyettida Kiristtaaneti bantta ‘xeesettidoogaanne doorettidoogaa minttanau, kaseegaappe aadhi minnanaadan’ zoriis. (2 PHe. 1:10) Eti ammanuwaa, Xoossau aqiyoogaanne siiquwaa mala eeshshata qonccissanau minnidi oottana bessees. PHeexiroosi, “Hageeti intteyyo keehi dariyaabaa gidikko, inttena . . . tishshanne aifeera de7iyaageeta oottana” yaagiis.—2 PHeexiroosa 1:5-8 nabbaba.

⁶ Hayquwaappe denddida Kiristtoosi, ayyaanan Xoossaa naata gidida, Qeeri Isiyan deˈiya Pilaadelifiyaa gubaaˈiyaa cimatussi kiittido kiitan hagaadan giis: “Neeni genccanau ta azazuwaa naagido gishshau, sa7an de7iya asaa paaccanau kumetta sa7aa bolli yiya waaye wodiyaappe taanikka nena naagana. Taani eesuwan yaana; ooninne ne akiliiliyaa ekkenna mala, neeyyo de7iyaabaa mintta oiqqa.” (Ajj. 3:10, 11) Tiyettida Kiristtaanee ammanettennaagaa gidikko, hayqqana gakkanaashin ammanettidaageeta gidida doorettidaageetuyyo immanau qaala gelido, “moorettenna bonchcho akiliiliyaa” ekkenna.—1 PHe. 5:4; Ajj. 2:10.

KAWOTETTAA GELIYOOGAA

7. Yihuday ba dabddaabbiyan yootido maalaalissiya hidootay awugee?

⁷ Yesuusa ishaa Yihuday 65 M.L. heeran ba mala tiyettida Kiristtaanetuyyo dabddaabbiyaa xaafiis; i eta, ‘Xoossay xeegidoogeeta’ yaagiis. (Yih. 1; Ibraawe 3:1⁠ra gatta xeella.) I saluwan deˈiya Xoossaa Kawotettau xeesettidaageeti “issippe shaakki ekkana” atotettaa boncho hidootaabaa etau xaafanau koyiis. (Yih. 3) I xaafanau keehi koshshiya hara allaalleti deˈikkokka, ba qantta dabddaabbiyaa wurssettan kaallidi deˈiyaagaadan xaafiyoogan, tiyettida Kiristtaaneti issippe shaakki ekkiyo maalaaliya hidootaabaa yootiis: “Intte kunddennaadan, inttena naaganaunne borettennaageeta oottidi, ba bonchchuwaa sintti gita ufaissaara shiishshanau danddayiya nuna ashshiya issi Xoossau, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara bonchchoi,  gitatettai, wolqqainne maatai, aadhdhida wode ubbaappenne ha77inne merinaa gakkanaassinne gido.”—Yih. 24, 25.

8. Yihudaa 24 maaraadan, tiyettidaageetuppe issoy hayqqana gakkanaashin ammanettidaagaa gidiyo wode, saluwan deˈiyaageeti ufayttiyoogaa bessiyay aybee?

⁸ Ammanettida, tiyettida Kiristtaaneti huuphe xekkan xayenna mala, Xoossay eta naaganaadan koyiyoogee erettidaagaa. Eta hidootay polo ayyaana mereta gididi Xoossaa sinttan beettiyoogan keehi ufayttana mala, Kiristtoosi eta hayquwaappe denttiyoogaa. Issi tiyettida Kiristtaanee ammanettidaagaa gididi hayqqiyo wode, a bollay ‘haiqqennaagaa’ qassi “ayyaana bollaa” gidin, i “bonchchuwan” denddanaagau ammanttiya hidootay deˈees. (1 Qor. 15:42-44) “Ba nagaraappe simmiya issi nagaranchchan saluwan de7iyaageeti” keehi ufayttiyaaba gidikko, ayyaanan Xoossaa naata gidida Kiristtoosa ishatuppe issoy ba deˈuwaa wurssettaa gakkanaashin ammanettidaagaa gidiyo wode saluwan deˈiyaageeti ay keena ufayttanaakko qoppa. (Luq. 15:7) Ba woytuwaa ‘gita ufayssan’ demmiya, ayyaanan tiyettida uraara issippe Yihoowaynne ammanettida ayyaana meretati ufayttoosona.—1 Yohaannisa 3:2 nabbaba.

9. Ammanetti deˈida, tiyettida Kiristtaanetuyyo saluwaa Kawotettaa geliyo ‘kumetta shenee imettidoy’ ayba ogiyaanee, qassi he hidootay saˈan deˈiya tiyettidaageeta waati maaddii?

⁹ PHeexiroosikka Yihudaagaadan, tiyettida Kiristtaaneti ammanettidaageeta gidiyoogan bantta xeesettidoogaa minttikko, “nu Godaanne nuna ashshiya Yesuus Kiristtoosa merinaa kawotettaa geliyo kumetta shenee [etau]” imettanaagaa xaafiis. (2 PHe. 1:10, 11) PHeexiroosi, etau saluwaa woytuwaa geliyo ‘kumetta shenee imettanaagaa’ yootido wode, eti gita bonchuwan saluwaa gelanaagaa yootennan aggenna. I yootidoy eti saluwan demmana daro anjjuwaabaakka gidana danddayees. Eti wozanappe ufayttiiddinne galatiiddi, ammanettidi deˈido kase wodiyaa hassayana danddayoosona. Ha hidootay saˈan deˈiya tiyettida Kiristtaaneti ‘oosuwan sinttau suganau bantta wozanan qoppi uttanaadan’ minttettiyoogee erettidaagaa.—1 PHe. 1:13.

 HARA DORSSATI ‘UFAYSSAN NAAGI UTTANAADAN’ MAADDIYAABAA

10, 11. (a) Hara dorssatuyyo ayba hidooti deˈii? (b) Saˈan deˈiyo hidootay polettiyoogee Kiristtoosaaranne ‘Xoossaa naati qoncciyoogaara’ gayttidaba gididoy ayba ogiyaanee?

¹⁰ Kiitettida PHauloosi ayyaanan ‘Xoossaa naata’ gidida, ‘Kiristtoosaara laattiyaageeti’ demmana boncho hidootaabaa xaafiis. Yaatidi, qooday hagaa keena geetettibeenna hara dorssatuyyo Yihooway immiyo maalaaliya hidootaabaa hagaadan giis: “Xoossai medhdhido [asa] mereta ubbai Xoossaa naati [tiyettidaageeti] qonccanaagaa daro laamoti uttiis. Aissi giikko, mereta ubbai go77i bainnabaa gidanaadan, Xoossai a bolli pirddiis; sinttappe demmana giidi ufaissan naagi uttidoogan haarissida Xoossai koyido gishshau hanidoogaappe attin, mereta ubbai ba huuphen koyidoogaana gidenna. Mereta ubbai ba huuphen bashshaa ailletettaappe issi gallassi kiyana; qassi he meretati Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa shaakkana.”—Roo. 8:14-21.

¹¹ Yihooway asaa naati ‘ufayssan naagi uttanaadan’ maaddiyaabaa yootidoy, qaalaa gelido “zerettaa” baggaara ‘beni shooshshaa,’ Seexaanaa Dabloosappe eta ashshanaagaa yootido wode. (Ajj. 12:9; Doo. 3:15) He ‘zerettau’ waannatiyaagee Yesuus Kiristtoosa. (Gal. 3:16) Yesuusi ba hayquwaaninne dendduwan asaa naati nagaraanne hayquwaa aylletettaappe naxa kiyiyo hidootay deˈanaadan maaddiyaabaa oottiis. Ha hidootay polettiyoogee ‘Xoossaa naati qoncciyoogaara’ gayttidaba. Bonchuwan xoqqu xoqqu giida tiyettidaageeti ‘zerettau’ naaˈˈantto shaaho. Eti qonccanay Kiristtoosaara Seexaanaa iita siraataa xayssiyo wode. (Ajj. 2:26, 27) Hegee daro waayiyaa waayidi yiida hara dorssatuyyo atotettaa demissees.—Ajj. 7:9, 10, 14.

12. Tiyettidaageeti qoncciyoogee asaa naatussi maalaaliya ayba anjjuwaa demissanee?

¹² Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaroy asaa naatussi gita woppaa demissana! He wode, bonchuwan xoqqu xoqqu giida ‘Xoossaa naati’ hara ogiyan qonccana. Eti Yesuusa wozuwaa yarshshuwan asay goˈettanaadan qeese gididi aara oottana. Xoossaa Kawotettay saˈaa haariyo wode, azazettiya asaa naati loddan loddan ‘bashshaa aylletettaappe kiyana.’ Eti nagaraynne hayqoy kaalettiyoobaappe naxa kiyana. Eti shaˈu layttaaninne hegaa wurssettan yiya paaciyan Yihoowayyo ammanettidi deˈiyaaba gidikko, eta sunttay ‘deˈo maxaafan’ merinau xaafettana. Eti “Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa shaakkana.” (Ajj. 20:7, 8, 11, 12) Hegee tumuppe boncho hidoota!

NU HIDOOTAA UBBATOO WOZANAN WOTTIYOOGAA

13. Nu hidootau baasoy aybee, qassi Kiristtoosi qonccanay awudee?

¹³ PHeexiroosi ayyaanay denttettin xaafido naaˈˈu dabddaabbetun tiyettidaageetinne hara dorssati bantta hidootaa ubbatoo wozanan wottanaadan maaddiya darobay deˈees. Eta hidootau baasoy eti oottidobaa gidennan, Yihoowa aaro kehatettaa gidiyoogaa i qonccissiis. I, “Oosuwaa oottanau intte wozanan qoppi uttite; minnite. Yesuus Kiristtoosi beettiyo wode aaro kehatettaa ekkana giidi, kumetta ufaissan naagi uttite” giidi xaafiis. (1 PHe. 1:13) Kiristtoosi qonccanay i bana kaalliya ammanettidaageetuyyo woytuwaa immanau, qassi Xoossau goynnennaageetu bolli Yihoowa pirddaa ehaanau yiyo wode.—2 Tasalonqqe 1:6-10 nabbaba.

14, 15. (a) Nu hidootaa wozanan wottanau, ubbatoo ay hassayana koshshii? (b) PHeexiroosi woygi zoridee?

¹⁴ Nu hidootaa ubbatoo wozanan wottanau, Yihoowa ‘gallassay’ matan yaanaagaa ubbatoo hassayana koshshees. Hegaa hassayiyoogaa nu kumetta deˈuwan bessana koshshees. He gallassay ha wodiyan deˈiya ‘salota,’ woykko asa haaruwaanne ‘saˈaa,’ giishin iita asaa maabaraa, qassi he maabaray  ‘merettidobata’ xayssana. PHeexiroosi hagaadan giis: “Intte ai mala asa gidanau bessii? . . . Intte Xoossaa gallassaa naagishin, he gallassai eesuwan gakkanaadan, intteyyo danddayettiyaabaa oottite; he gallassi saloti xuugettidi xayananne saluwaa meretatikka [‘merettidobatikka,’ NW] wolqqaama mishuwan seerana.”—2 PHe. 3:10-12.

¹⁵ Ha wodiyan deˈiya ‘salotinne’ ‘saˈay’ xayin eta sohuwan ‘ooratta saloynne [Kiristtoosa Kawotettaynne] ooratta saˈay [saˈan deˈana asaa naatu ooratta maabaray]’ eqqana. (2 PHe. 3:13) PHeexiroosi, qaala gelido he ooratta alamiyaa ‘naaganau’ woy nu hidootaa wozanan wottanau oottana koshshiyaabaa yootiis. I, “Hegaa gishshau, ta siiqotoo, he gallassaa naagiiddi, pokkoinne boree bainnaageeta gididi, aara sarotettan de7ana mala minnite” yaagidi zoriis.—2 PHe. 3:14.

NU HIDOOTAARA MOGGIYA OGIYAN DEˈIYOOGAA

16, 17. (a) Nu “de7oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa” gidiyoogaa bessanau ay oottana koshshii? (b) Nu hidootay ayba ogiyan polettanee?

¹⁶ Nu hidootaa ubbatoo wozanan wottiyoogaa xalla gidennan, hegaara moggiya ogiyan deˈanakka bessees. Nuuni ayyaanaaban ay malakko ubbatoo xomoosana koshshees. Nu “de7oi geeshsha” giyoogee ‘nuuni asaa giddon’ kandduwaaban geeshsha gididi deˈoos giyoogaa. (2 PHe. 3:11; 1 PHe. 2:12) Nuuni alame yuusho ishanttu maabaraa siiqana bessees. Hegee nu gubaaˈiyaa issippetettaa naagidi deˈanau nuuni danddayiyo ubbabaa oottiyoogaa gujjees. (Yoh. 13:35) ‘Xoossaa milatiyoogaa’ bessiya oosoy nuuyyo Yihoowaara loˈˈo dabbotay deˈiyoogaa bessiyaaba. Hegee muruta woosaa woossiyoogaa, hegaadankka galla galla Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa, buzo xinaatiyaa ciimma hanotan xannaˈiyoogaa, so asaa goynuwaanne ‘kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa’ sabbakiyo oosuwaa mishettidi oottiyoogaa gujjees.—Maa. 24:14.

¹⁷ Nuuni ubbay Yihoowan nashettiyaanne i ha iita siraataa ‘xayssiyo’ wode ashshiyo asa gidanau koyoos. Nuuni hegaa mala asa gidikko, ‘worddotenna Xoossay daro wodiyaappe kase nuuyyo immana giido merinaa deˈuwaa’ hidootay polettin beˈana.—Tii. 1:2.

[Oyshata]

[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Ayyaanan tiyettidaageeti xayenna deˈuwaa demmanau ‘naaˈˈanttuwaa yelettoosona’

[Sinttaa 24n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

So asa xekkan intte hidootaa ubbatoo wozanan wottite