Yihoowa Oosuwaa Kaseyana Bessiyoy Aybissee?
Yihoowa Oosuwaa Kaseyana Bessiyoy Aybissee?
“Ta doonai gallassa ubban ne xillotettaabaanne ashshiya ne oosuwaabaa yootana.”—MAZ. 71:15.
WOYGADA ZAARUUTII?
Nohee, Muusee, Ermmaasinne PHauloosi bantta deˈuwan Yihoowa kaseyidoy aybissee?
Neeni ne deˈuwan ay oottanaakko kuuyanau maaddiyay aybee?
Neeni Yihoowa oosuwaa kaseyanau murttidoy aybissee?
1, 2. (a) Issi uri ba huuphiyaa Yihoowau geppiyoogee ay bessii? (b) Nohee, Muusee, Ermmaasinne PHauloosi kuuyidobaa qoppiyoogan ayba ogiyan goˈettiyoo?
NEENI ne huuphiyaa geppada Yesuusa kaalliyaagaa gidiyo wode, ne deˈuwan keehi gita kuushshaa kuuyaasa. Ne huuphiyaa Xoossau geppiyoogee neeni kuuyiyo ubbabaappe aadhiyaaba. He wode neeni kaallidi deˈiyaagaadan gaasa gaana danddayettees: ‘Yihoowau neeni ta deˈuwan ubban ta Goda gidanaadan koyays. Taani ne ashkkara. Ta wodiyaa ayba ogiyan goˈettana bessiyaakko, ta deˈuwan ay kaseyana koshshiyaakko, ta aquwaanne ta eraa ayba ogiyan goˈettana bessiyaakko neeni tau yootanaadan koyays.’
2 Neeni xammaqettida Kiristtaane gidikko, Yihoowau qaalaa gelidoy hegaadaana. Neeni hegaadan kuuyidoogee ufayssiyaaba; hegee kuuyana bessiya eratetta kuushsha. Neeni Yihooway ne Goda gidiyoogaa ammanaasa; yaatin ne wodiyaa waata goˈettay? Nohe, Muuse, Ermmaasanne kiitettida PHauloosa leemisoy, neeni ne hanotaa qoranaadan maaddees. Eti ubbay Yihoowau kumetta wozanan oottidosona. Nu hanotaykka etaagaa mala. Eti bantta deˈuwan kaseyanabaa xeelliyaagan kuuyidobay nuuni nu wodiyaa ayba ogiyan goˈettiyaakko qoranaadan maaddees.—Maa. 28:19, 20; 2 Xim. 3:1.
BASHSHAA HAATTAAPPE KASE
3. Nu wodee Nohe wodiyaara issi mala gididoy ayba ogiyaanee?
3 Yesuusi Nohe wodee nu wodiyaara issi mala gididoy aybiinakko yootiis. I, “Ta yuussai, Asa Na7aa yuussai, Nohe wode hanidoogaa mala gidana” yaagiis. He wode, “Nohee markkabiyan gelido gallassai gakkanaashin, asai meesinne uyees; qassi, attumaasai machcheesinne maccaasai azinaa gelees. Bashsha haattai yiidi, eta ubbaa efaana gakkanaashin, eti akeekibookkona.” (Maa. 24:37-39) Ha wodiyan daro asay Xoossaa asay yootiyoobaa siyenna. Nuuni deˈiyo wodee eesoyiyaaba gidiyoogee eta qofissenna. Daro asay, Xoossay iitata xayssanaagaa nuuni yootiyo wode, Nohe wodiyan deˈida asaagaadan qilliiccoosona. (2 PHe. 3:3-7) SHin, he iita asatu giddon deˈiiddi, Nohee ba wodiyaa waati goˈettidee?
4. Yihooway Nohee oottanabaa ayyo yooti simmin, Nohee ba wodiyaa ayba ogiyan goˈettidee, qassi aybissi?
4 Xoossay ba qoppidobaanne Nohee oottanabaa odi simmin, Nohee azazettidi mehee doˈaynne asay attanaadan markkabiyaa keexxiis. (Doo. 6:13, 14, 22) Nohee Yihooway mata wodiyan pirddana pirddaakka asau yootiis. Kiitettida PHeexiroosi, Noha “xillotettaabaa yootida” asa yaagiis; Nohe shooroti bantta hanotay hirggissiyaaba gidiyoogaa akeekanaadan Nohee eta maaddanau minni oottidoogaa hegee bessees. (2 PHeexiroosa 2:5 nabbaba.) Noheenne a so asay zalˈˈi duretidi haratuppe aadhanau woy injje deˈo deˈanau bantta wodiyaa goˈettana bessees gaada qoppay? Hegaadan oottana bessennaagee qoncce! Eti matan hananabaa eriyo gishshau, bantta qofaa wora zaariyaabaappe haakkidosona.
GIBXXE KAWO NAATUPPE ISSOY DOORIDOBAA
5, 6. (a) Gibxxeti Muusa bantta “aadhdhida eratettaa ubbaa” tamaarissidoy aybissee? (b) Muusee Gibxxen demmana danddayiyoobaa koyibeennay aybissee?
5 Ane qassi, Muuse leemisuwaa beˈoos. Paaroona naˈiyaa Muusa ba naˈadan dichaasu. I kawo naatudan Gibxxe kawo keettan diccido wode, “Gibxxetu aadhdhida eratettaa ubbaa” tamaariis. (Oos. 7:22; Kes. 2:9, 10) He timirttiyaa a tamaarissidoy, i kawo keettan oottanabau loohanaadaana gidennan aggenna. I he oosuwaa oottiyoogan he wode ubbaappe wolqqaama gidida kawotettan erettida asa gididi, keehi injje deˈo deˈananne bonchettana danddayees. SHin, Muusee hegaa malabaa demmanau halchidee?
6 Muusa yelidaageeti a naatettan loohissido gishshau, Muusee ba mayzza aawatussi, giishin Abrahaamassi, Yisaaqassinne Yaaqoobassi Yihooway qaalaa gelidobaa erennan aggenna. Muusee hegaa ammaniis. I sinttappe waananaakko, qassi waanidi Yihoowayyo ammanettidi deˈanaakko loytti qoppennan aggenna. Yaatin, i Gibxxe kawo naˈa gidiyoogaappenne Israaˈeeletuura aylletettan deˈiyoogaappe issuwaa doorana koshshido wode awugaa dooridee? Muusee nagaran “guutta wodiyaa ufaittanaagaappe, Xoossaa asaara waayettanaagaa dooriis.” (Ibraawe 11:24-26 nabbaba.) Guyyeppe, i Yihoowa ufayssiya ogiyan deˈiis. (Kes. 3:2, 6-10) Muusee hegaadan deˈidoy aybissee? I Xoossay qaalaa gelidobaa ammanido gishshataassa. I Gibxxen demmana ishaloy gamˈˈennaba gidiyoogaa akeekiis. Takkennan he deriyaa bolli Xoossay yeddido tammu boshay gakkiis. Ha wodiyan bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppidaageeti hegaappe tamaarana danddayiyoobaa akeekadii? Ha siraatan oosuwan bichaariyoogaappe woy ufayttiyoobaa yedettiyoogaappe, nu deˈuwan Yihoowanne a oosuwaa kaseyana bessees.
ERMMAASI MATA WODIYAN HANANABAA ERIIS
7. Ermmaasa hanotay nuugaara issi mala gididoy ayba ogiyaanee?
7 Yihoowa oosuwaa ba deˈuwan kaseyida haray hananabaa yootiya Ermmaasa. Ermmaasi kaddida Yerusalaamessinne Yihudaassi pirddaa kiitaa sabbakanaadan Yihooway a hananabaa yootiyaagaa oottidi sunttiis. Ermmaasi “wurssetta gallassatun” deˈiis gaana danddayettees. (Erm. 23:19, 20) I deˈiyo siraatay xayanaagaa eriis.
8, 9. (a) Baaruki ba qofaa laammana koshshidoy aybissee? (b) Nuuni issibaa halchiyo wode ay qoppana koshshii?
8 Ermmaasi ammaniyoobay i ay oottennaadan denttettidee? I he xayana siraatan asay sinttappe goˈettanau oottiyoobaa aybanne oottanau koyibeenna. Hegaa malabaa oottiyoogee eeyyatetta. Gidikkokka, Ermmaasa xaafe gidida Baaruki hegaappe dummatiyaabaa qoppiyoogaa doommiis. Yaatiyo gishshau, kaallidi deˈiyaagaadan ayyo yootanaadan Xoossay Ermmaasa ba ayyaanan denttettiis: “Taani keexxidoogaa taani qolana; taani tokkidoogaakka taani shoddana. Hegaakka qassi taani biittan sa7an ubban oottana. Yaatin, neeni neeyyo gitabaa koyaiyye? Hegaa koyoppa. Aissi giikko, asaa ubbaa bollan taani iitabaa ehaana. . . . SHin neeni biidosan ubban taani nena haiquwaappe ashshana.”—Erm. 45:4, 5.
9 Baaruki baassi koyido ‘gitabay’ aybakko nuuni shaakkidi erokko. * Gidikkokka, i koyidobay daro wode takkennaba, giishin 607n K.K. Baabilooneti Yerusalaame xayssiyo wode xayanaba gidiyoogaa eroos. Hegaappe nuuni tamaariyoobaa akeekadii? Nuuyyo deˈuwan koshshiyaaba kunttanau issi issibaa halchana koshshees. (Lee. 6:6-11) SHin sinttappe xayanabau nu wodiyaanne wolqqaa wurssiyoogee eratettee? Yihoowa dirijjitee ooratta Kawotettaa Addaraashaanne macara biiruwaa keexxanau, qassi hara tiˈokiraase oosuwaa oottanau halchiyoogee tuma. Hegau halchoy Kawotettaara gayttidabaa oottiyoogaa gidiyo gishshau, he oosoy xayiyaaba gidenna. Bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppidaageeti ubbay bantta deˈuwan oottanabaa halchiyo wode hegaa malabaa kaseyiyoogee bessiyaaba. Neeni ‘Kawotettaanne Yihoowa xillotettaa kasetada koyaydda’ deˈay?—Maa. 6:33.
“UBBABAA WORA OLIDOBAADAN QOODAIS”
10, 11. (a) PHauloosi Kiristtaane gidanaappe kase ba deˈuwan ay kaseyidee? (b) PHauloosa qofay muleera laamettidoy aybissee?
10 Ane haˈˈi PHauloosa leemisuwaa beˈoos. I Kiristtaane gidanaappe kase, asay ubbay i keehi loˈˈo oosuwaa oyqqana giidi qoppiis. He wode keehi erettida issi asttamaaree a Ayhuda wogaa tamaarissiis. Ayhudatu qeese ubbatu halaqay ayyo dumma maataa immiis. I Ayhuda ammanuwaa higgiyaa naagiyoogan ba wode deˈida darotuppe aadhdhees. (Oos. 9:1, 2; 22:3; 26:10; Gal. 1:13, 14) Gidikkokka, Yihooway Ayhuda deriyaa anjjiyoogaa aggidoogaa PHauloosi erido wode, a deˈoy laamettiis.
11 PHauloosi Ayhuda siraatan loˈˈo ooso oyqqiyoogee Yihoowa xeelan maaddennaba gidiyoogaa akeekiis; hegee sinttappe xayanaba. (Maa. 24:2) Kase Parisaawe gidida PHauloosi Xoossaa halchuwaabaa eridobaaranne Kiristtaane oosuwan i oottiyoobaara gatti xeelliyo wode, i kase keehippe koshsiyaabadan qoppiyoobaa “wora olidobaadan” qoodiis. PHauloosi Ayhuda ammanuwaa aggibayidi, i saˈan deˈido wode ubban mishiraachuwaa sabbakiis.—Piliphphisiyuusa 3:4-8, 15 nabbaba; Oos. 9:15.
NE DEˈUWAN KASEYIYOOBAA QORA
12. Yesuusi xammaqetti simmidi ba deˈuwan kaseyidoy aybee?
12 Nohee, Muusee, Ermmaasi, PHauloosinne eta mala daroti bantta wodiyaappenne wolqqaappe dariya baggaa Xoossaa oosuwaa oottanau goˈettidosona. Eti nuuyyo loˈˈo leemiso. Yihoowayyo aqida a ashkkaratu ubbaappe aadhiyaagee Yesuusa. (1 PHe. 2:21) Yesuusi xammaqetti simmidi, saˈan deˈido wode ubban mishiraachuwaa sabbakiisinne Yihoowa bonchissiis. Yihoowa ba Goda oottida issi Kiristtaanee ba deˈuwan ayyo oottiyoogaa kaseyana koshshees. Neenikka kaseyiyoy hegee? Xoossaa oosuwaa kaseyiiddi, deˈuwan koshshiyaabaukka oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?—Mazamure 71:15; 145:2 nabbaba.
13, 14. (a) Yihoowa dirijjitee xammaqettida Kiristtaaneti ay xeelliyaagan woossanaadan minttettii? (b) Xoossaa asay ufayttanaadan oottiya issibay aybee?
13 Yihoowa dirijjitee Kiristtaaneti aqinye gidana danddayiyaakkonne qoppanaadaaninne woossanaadan daro layttau zaari zaaridi minttettiis. Yihoowayyo ammanettidi oottiya issoti issoti dumma dumma gaasuwan aginan aginan amakaayiyan 70 saatiyaa haggaazana danddayokkona. Eti hegan seelettana koshshenna. (1 Xim. 5:8) Neeni shin, aqinye gidanau danddayay?
14 Xoossaa ashkkaratuppe daroti ha laytti Yesuusa Hayquwaa Hassayiyo Baalaa wode ufayttido ufayssaa ane qoppa. Laappuniyaa aginan kaafiya aqinyeti bantta koyidoogaadan, 30 woy 50 saatiyaa haggaazanaadan paqqadettiis. (Maz. 110:3) Miilooniyan qoodettiyaageeti kaafiya aqinye gididosona, qassi gubaaˈeti he wode keehippe ufayttidaba milatees. Hara wodiyankka hegaa mala ufayssaa demmanau neeni issi issibaa giigissana danddayay? Bana Yihoowayyo geppida Kiristtaanee aqinye gidiyo wode, keehippe ufayttidi ubba galla, “Yihoowa ne haggaazuwan taayyo danddayettida ubbabaa oottaas” yaagana danddayees.
15. Timirttiyaa xeelliyaagan yelaga Kiristtaanetu halchoy ayba gidana koshshii?
15 Neeni timirttiyaa wurssana haniya yelaga gidikko, ne bollay payya gidana, qassi neeyyo daro aawatettay deˈennan aggana danddayees. Kumetta wode aqinye gidanau wozanappe qoppadii? Timirtte keettan tamaareta zoriyaageeti neeni loˈˈo oosuwaa oyqqanau xoqqa timirttiyaa tamaariyoogee keehippe koshshiyaaba giidi qoppana danddayoosona. Gidikkokka, eti sinttappe xayiyaaba gidida miishshaaninne asaa naatu dirijjitiyan ammanettoosona. Hara baggaara, ne waanna oosoy Yihoowayyo oottiyoogaa gidikko, hegee tumuppe goˈˈiyaanne xayenna ooso. Yaatikko, Yesuusa polo leemisuwaa kaallaasa. Hegaa mala eratetta kuushshay neeni ufayttanaadan oottees. Hegee nena iitabaappe naagees. Qassi hegee ne huuphiyaa Yihoowayyo geppiyo wode neeni gelido qaalaa naagada deˈanau murttidoogaa bessees.—Maa. 6:19-21; 1 Xim. 6:9-12.
16, 17. Kiristtaaneti Yihoowayyo oottiyo oosuwaa xeelliyaagan banttana woygidi oychana koshshii?
16 Ha wodiyan Yihoowa ashkkaratuppe daroti bantta soo asaayyo koshshiyaabaa kunttanau daro saatiyaa oottoosona. SHin issoti issoti oottiyo saatee koshshiyaagaappe daro gidana danddayees. (1 Xim. 6:8) Alamee nuuni giyan deˈiya darobaa, qassi mata wode giyaa gelida ubbabaa shammana xayikko deˈana danddayennabadan ammanana mala bau danddayettida ubbabaa oottees. SHin tumu Kiristtaaneti eti kaseyiyoobaa Seexaana alamee kuuyanaadan koyokkona. (1 Yoh. 2:15-17) Oosuwaappe xuurataa kiyidaageeti Yihoowa oosuwaa kaseyidi, aqinye gididi bantta wodiyaa goˈettiyoogaappe aadhiyaabi aybi deˈii?
17 Bantta huuphiyaa geppida Yihoowa ashkkarati ubbay banttana kaallidi deˈiyaagaadan oychana danddayoosona: Taani ta deˈuwan waannayiyoobay aybee? Kawotettaabaa kaseyiyaanaa? Yesuusaagaadan ta goˈˈaa aggabayiyaanaa? Yesuusi aggennan a kaallanaadan zorido zoriyaa kaalliyaanaa? Kawotettaabaa sabbakanau woy ayyaanaaban hara oosuwaa oottanau kaseegaappe dariya wodiyaa bazzanau ta prograamiyaa giigissana danddayiyaanaa? Taani kaseegaappe aaruwan oottanau tau injjetennaba gidikkokka, ta goˈˈaa agga bayanau baaxetiyaanaa?
‘EENO GAANAUNNE OOTTANAU’ MAADDIYAABAA
18, 19. Neeni aybaa xeelliyaagan woossana danddayay, qassi hegaa mala woosay Yihoowa ufayssiyoy aybissee?
18 Xoossaa asay mishettidi oottiyoobaa beˈiyoogee ufayssiyaaba. SHin, issoti issoti aqinye gidanau danddayiyaaba gidikkokka, hegaadan oottanau koyennan aggana woy banttau giday baynnabadan qoppana danddayoosona. (Kes. 4:10; Erm. 1:6) Neenikka hegaadan qoppiyaaba gidikko shin? Hegee woossana koshshiyooba gidennee? Tumuppe koshshiyaaba. PHauloosi ba mala Kiristtaanetuyyo, Yihooway “inttena bau eeno giissanaadaaninne qassi i qoppidobaa intte oottanaadan intte giddon ubba wode oottees” yaagiis. (Pili. 2:13) Haggaazuwan kaseegaappe aaruwaa oottanau neeyyo koshshay baynnaba gidikko, hegaadan oottanau Yihooway neeyyo koshshaanne eraa immanaadan woossa.—2 PHe. 3:9, 11.
19 Nohee, Muusee, Ermmaasi, PHauloosinne Yesuusi ubbaykka Yihoowau aqida asata. Eti bantta wodiyaanne wolqqaa Yihoowa pirddaa awaajjanau goˈettidosona. Eti aybinne bantta qofaa wora zaaranaadan paqqadibookkona. Ha siraatay xayiyo wodee matattido gishshau, nu huuphiyaa Xoossaayyo geppida ubbay ha asatu leemisuwaa kaallanau nuuni danddayiyo ubbabaa oottana koshshees. (Maa. 24:42; 2 Xim. 2:15) Hegaadan oottiyoogan, Yihoowa ufayssananne appe gita anjjuwaa demmana danddayoos.—Milkkiyaasa 3:10 nabbaba.
[Tohossa qofaa]
^ MENT. 9 Xoossay Ermmaasa Baggaara Nuussi Yootidobaa (Inggilizettuwaa) giya maxaafaa sinttaa 104-106 xeella.
[Oyshata]
[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Asay Nohee yootiyoobaa siyennan ixxiis
[Sinttaa 25n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Kumetta wode aqinye gidanau wozanappe qoppadii?