Xoossaa Ufayssana Danddayiyoo?
Geeshsha Maxaafay etabaa keehi nashshidi yootiyo asatubaa nabbabada, ‘Taani etaagaadan hanana danddayikke!’ gaada qoppa eray? Geella neeni, ‘Taani aybanne balenna xillo asa gidikke; hegaa bollikka ubbatoo likke gididabaa oottiya asa gidikke’ gaada qoppana danddayaasa.
Iyyoobi “boree bainnanne suure asa.”—Iyyooba 1:1
Iyyoobi “boree bainnanne suure asa” gidiyoogee odettiis. (Iyyooba 1:1) Looxi qassi ‘loˈˈo bitaniyaa’ geetettiis. (2 PHeexiroosa 2:8) Daawitikka Xoossaa sinttan “suurebaa” oottida asa geetettiis. (1 Kawotu Maxaafaa 14:8) Gidikkokka, Geeshsha Maxaafan etabay odettido he asatubaa ane loytti pilggoos. Nuuni (1) eti balabaa oottidoogaa, (2) eta leemisuwaappe darobaa tamaariyoogaa, qassi (3) nagarancha asatikka Xoossaa ufayssana danddayiyoogaa akeekoos.
BALABAA OOTTIDOSONA
“SHaaramuxiya asatu giddon tuggatidi de7iya xillo Looxa Xoossai ashshiis.” —2 PHeexiroosa 2:7
Iyyooba bolli daro metoy gakkiis; shin hegee a bolli gakkana bessennaba milatiyaaba. Hegaappe denddidaagan, i Xoossaa ammanin aggin Xoossawu aybinne siyettenna giidi balabaa qoppiyoogaa doommiis. (Iyyooba 9:20-22) Iyyoobi bana keehi xillo asadan xeellido gishshawu, hara asay i bana Xoossaappe aattidi xillo giidabadan qoppiis.—Iyyooba 32:1, 2; 35:1, 2.
Looxee bawu odettida, azazettanawu deexxennabaa oottanawu guyye giis. I Sadoomanne Gamoora asati oottiyo shori baynnaban keehi azzaniis; ubba eta eeshshan “a lo77o wozanai un77ettiis.” (2 PHeexiroosa 2:8) Xoossay he iita katamata xayssana haniyoogaa odidi, Looxee ba soo asaara baqatanaadan yootiis. Geella neeni he heeran deˈiya asa ubbaappe kasetidi baqatanay Looxa gaada qoppana danddayaasa. SHin issibaa sohuwaara oottana bessiya he saatiyan Looxe mammottiis. Yaatin, eta ashshanawu Xoossay kiitanchata kiittiis; he kiitanchati Looxanne a soo asaa kushiyaa oyqqidi katamaappe kessidosona.—Doomettaabaa 19:15, 16.
Daawiti ‘Xoossaa azazuwaa naagiisinne a sinttan suurebaa xalaalaa oottiiddi, ba kumetta wozanan Xoossaa kaalliis.’—1 Kawotu Maxaafaa 14:8
Daawiti issi wode ba huuphiyaa naagana xayidi, asa macheera zinˈˈiis. Ubba Daawiti ba nagaraa qottanawu, he maccaasee azinaa worissiis. (2 Sameela, shemppo 11) Geeshsha Maxaafay Daawiti “oottido oosoi GODAA sinttan iitabaa gidiis” yaagees.—2 Sameela 11:27.
Iyyoobi, Looxinne Daawiti balabaa oottida asata; ubba issi issitoo wolqqaama nagara oottidosona. SHin eti Xoossawu azazettidi kumetta wozanan awu oottidosona; hegaabaa simmidi beˈana. Eti bantta iita ogiyaappe simmanawunne suurebaa oottanawu koyidosona. Hegaappe denddidaagan, Xoossay etan ufayttiis; qassi Geeshsha Maxaafaykka eti ammanettida asa gidiyoogaa yootees.
NUUNI AY TAMAARIYOO?
Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, balabaa oottiyoogee attenna. (Roome 3:23) SHin nuuni balabaa oottiyo wode, zilˈˈettidoogaa bessiyaabaa oottananne hegaa giigissanawu danddayidobaa oottana bessees.
Iyyoobi, Looxeenne Daawiti bantta balaa giigissanawu waatidonaa? Iyyoobi xillonne suure asa. Xoossay i balabaa qoppidoogaa yootidi akeekissin, Iyyoobi ba haasayidoban zilˈˈettiisinne ba qofaa laammiis. (Iyyooba 42:6) Sadoomanne Gamoora asati oottiyo shori baynnabaa xeelliyaagan Looxeyyo siyettidabay ubbay Xoossay kessido maaraara maayiyaaba. I oottido balabay, sohuwaara kiyana bessishin kiyennan aggidoogaa. Guyyeppe, i Xoossay bashshawu pirddido katamaappe baqatidi ba shemppuwaa ashshiis. I Xoossawu azazettido gishshawu, aggidi kiyidobaa guyye simmidi beˈibeenna. Daawiti wolqqaama balaa balidaba gidikkokka, wozanappe ba nagaraa paaxiyoogan qassi Xoossaa maarotaa oychiyoogan i tumuppe ay mala asakkonne bessiis.—Mazamure 51.
Xoossay he asata keha ayfiyan xeellidoogee i nagarancha asaa naatuppe koyiyoobaara maayiyaaba. “Nuuni aibippe merettidaakkonne [Xoossay] erees; nuuni biitta gidiyoogaa i akeekees.” (Mazamure 103:14) Xoossay nuuni nagaraa oottiyoogaa erees; yaatin, i nuuppe koyiyoobay aybee?
“Nuuni aibippe merettidaakkonne [Xoossay] erees; nuuni biitta gidiyoogaa i akeekees.”—Mazamure 103:14
NAGARANCHA ASI WAATIDI XOOSSAA UFAYSSANA DANDDAYII?
Daawiti ba naˈaa Solomona zoridobay nuuni waatidi Xoossaa ufayssana danddayiyaakko akeekanaadan maaddees. “Solomonaa, ta na7au, ne aawaa Xoossaa era. Ne kumetta [wozanan] ayyo ootta.” (1 Hanidabaa Odiya 28:9) Kumetta wozanaa giyoobi aybee? Hegee Xoossaa siiqiya, qassi a sheniyaa eranawunne oottanawu koyiya wozana. Hegee mule nagaraa oottenna wozanaa gidenna; shin Xoossawu azazettidi oottanawu koyiyaanne seeraa siyiya wozanaa. Qommoora etabay odettido asati Xoossaa siiqidonne ayyo azazettanawu koyido gishshawu, Iyyoobi ‘boree baynna asa,’ Looxe “xillo” asa, qassi Daawiti Xoossaa sinttan “suurebaa” oottida asa geetettidosona. Eti balabaa oottidaba gidikkokka, Xoossaa ufayssidosona.
Kumetta wozanay Xoossaa sheniyaa eranawu koyiyaagaanne siiqoy denttettin Xoossawu azazettiyaagaa
Yaatiyo gishshawu, issi issitoo nuuni qoppanawu koyenna ufayssennabaa qoppiyaaba, nuuni giidoban zilˈˈettiyaaba woy nuuni oottido issibay bala gidiyoogaa akeekiyaaba gidikko, qommoora etabaa beˈido asatu leemisuwaa qoppidi minettoos. Nuuni haˈˈi nagaraa oottenna asa gidana danddayennaagaa Xoossay erees. Gidikkokka, i nuuni a siiqanaadaaninne ayyo azazettanawu baaxetanaadan koyees. Hegaara gayttidaagan nu wozanay kumetta gidikko, nuuni Xoossaa ufayssana danddayiyoogaa ammanettana danddayoos.
